Jejulla Mokpon lauttaa odotellessa…

Syyskuu 8th, 2010

KAISA: Voi pah. Jumitetaan parhaillaan Jejun laivaterminaalissa, aamun lautta johon aioimme, olikin peruttu. Seuraavan lautta Mokpoon lahtee 8 tunnin kuluttua. Onneks loysin internetkiskan, aika kuluu lepposammin.

Eilen vaihdetiin Jejun toiseksi suurimmasta kaupungista Seogwiposta Jejushihin, joka on saaren paakaupunki. Lyottaydyimme yhteen californialaisen Krystellin kanssa, jonka tapasimme jo Busanin lautalla, ja laksimme katsomaan Manjanggulin laavaluolia. Aika vaikuttavan tunnelin oli laava aikanaan maanalle kovertanut! Ihan kuin 10 metria halkaisijaltaan oleva jattilaismato olis siella moyrinyt! Lampotila siella uumenissa oli raikas: 10 celsiusta ja vetta tippui katosta paahan - ihan kuin kotona siis.

Matka jatkuu tasta siten, etta pyrimme siis seuraavaksi takaisin mantereelle, Mokpoon, jossa nukumme yhden yon jossain motellissa. Torstaina aamupaivasta suuntaamme junalla takaisin Seouliin. Lento takaisin Helsinkiin lahtee lauantai-aamuna 10.30 paikallista aikaa ja on perilla lauantaina kolmen aikoihin paikallista aikaa. Eipa ole enaa montaa paivaa reissua siis jaljella!

Jeju ja hurja taifuuni

Syyskuu 6th, 2010

Silja tarinoi ja Kaisa huuteli lisäyksiä taustalta:

Eilinen päivä kului lähinna hostellilla hengailuun (eli nukkumiseen) mitä miellyttävimmän laivayön jälkeen. Otimme muutaman tunnin päikkärit, joiden jälkeen lähdimme syömään. Ruokana oli paikallista herkkukalaa, joka ennen muinoin oli varattu vain kuninkaallisille. Kalan nimi ei nyt muistu mieleen, mutta sanomme sitä okiksi (joku ok-alkuinen se oli).

Okkikalaa

Ruokailun jälkeen totesimme, että vettä tulee taas kuin esteristä itsestään. Tämä siis tarkoitti reissua lähellä sijaitsevaan E-martmalliin ja armotonta shoppailua. Taksilla pantiin mennen ees taas.

Illalla poistuimme sen verran hostellilta, että kävimme syömässä hostellin vieressä olevassa paikallisessa. Ja vettä satoi ja tuuli. Tällä kertaa tuli vedettyä kuksuja eli nuudeleita. Lisukkeena setissä oli porsaanlihaa. Omistaja tuntui snadisti kiusaantuneelta kun tulimme paikalle, mutta mietimme tuossa juuri, että kyse oli ravintolassa meidän lisäksemme olleesta pariskunnasta, joka riiteli (ts. känninen mies riiteli) aika kovaäänisesti. Kaipa se oli jotain korealaista häveliäisyyttä ja vieraskoreutta. Kun ko. pariskunta poistui paikalta, niin tunnelmakin lämpeni.

Eilen illalla taivas näytti tältä. Ai onko joku myrsky muka tulossa vai?
Taifuuni tulee
Viime yönäkin tuuli niin pirusti, että heräilin varmaan parin tunnin välein. Myös vettä tuli kuin aisaa. Aamulla tulikin sitten nukuttua/torkuttua pidempään, varsinkin kun vettä tuli edelleen ja tuuli oli hyvin raju. Iltapäivästä sade hieman taukosi, eikä vettäkään tullut enää kuin vähän, joten rohkenimme ulos. Kävimme ensin syömässä, tällä kertaa vuorossa peruskorealainen ateria, jossa oli sen seitsemää sorttia ruokaa. Ja tietysti okkia. Tämä ruoka meni kyllä ehdottomasti reissun top kolmoseen.

Viidentoista lajin lounas

Sapuskan aikana alkoi taas sataa kovasti, mutta lähdimme silti katsomaan lähellä sijaitsevaa Cheonjiyeon-vesiputousta. Onneksi sisko oli suuressa viisaudessaan ostanut eilisellä shoppailureissulla molemmille kertissadetakit, ja molemmilla oli taifuunin kestävät tossut jalassa. Tästä huolimatta oli melkoisen märkä olo kun pääsimme putoukselle.

Seogwipon satama

Märät turistit töllistelee ja dolharuban istuskelee

Otimme sumpit ennen itse putoukselle lähtöä ja sillä aikaa sade hieman hellitti. Itse putous oli todella upea suuresta vesimäärästä johtuen.

Cheonjiyeonin vesiputous

Putouksen jälkeen palasimme hostellille pitämään sadetta. Kuten varmaan huomasittekin, niin nyt on uusi läppäri kehissä ja kuviakin sitä myöten blogissa. Käykää katsomassa myös aikaisempia kirjoituksia, lisäilin niihinkin joitain kuvia.

Tuossa puoli yhdenksän pintaan alkoi taas nälkäkin hieman kurnia, joten jouduimme suuntaamaan ulos kolostamme. Sade olikin jo lakannut eikä tuulikaan ollut enää kovin voimakas. Eli se siitä taifuunista meidän osaltamme. Kävimme ensin ottamassa oluet viehkeässä pikku hofissa (=paikallinen pubi). Nyt on maailmankirjat sekaisin! Tällä kertaa meille olisi myyty kaljaa myös ilman anjuja (eli niitä naksuja), mutta ihan vapaaehtoisesti tilasimme vadillisen! Anjuja, mmmmm….

Anju-lautanen

Anju-naksuja

Tässä on Karrille kuvia taifuunista (ihan itse on henkilökohtaisesti paikan päällä kuvattu, ei ole telkkarista tämä pätkä).


Original Video – More videos at TinyPic

Aperatiivien jälkeen lähdimme syömään, tällä kertaa galbia eli grillattua lihaa. Lihahan grillataan ihan omakätisesti omassa pöydässä. Pöydän sisään on rakennettu monttu, johon laitetaan sisään hiiliastia ja päälle jonkinsortin ritilä. Siinä sitten ribsit tirisi. Ravintolan mies viihdytti meitä soittamalla Justin Bieberiä kännykästään. Oli tunnelmallista.

Galbia

Nyt nukkumaan.

Busan & Jeju

Syyskuu 5th, 2010

Silja taas asialla.

Olimme tuossa Busanissa pari paivaa mukavassa pikku hostellissa Jagalchin metroaseman kupeessa. Lahdimme Gyeongjusta bussilla joskus neljan pintaan kohti Busania. Bussimatka kesti tunnin ja sitten viela melkein saman verran istuskelua metrossa majapaikaan.

Kavimme perjaintai iltana syomassa hostellin (ja juomassa) omistajan ja osan muista majailijoista kanssa. Ettei tunnelma olisi jaanyt vaisuksi, niin piti vetaa muutama juomapelikin ruokailun paatteeksi. Siita osa porukasta jatkoi viela karaokeen, jossa olikin mukava huuta… anteeksi, laulaa pari pikku veisua.

Perjantaina olikin sitten hieman tukka kipiana, mutta kylla sita puoleen paivaan mennessa paasi jo sangystakin ylos. Sitten suuntana olikin Coastal ferry terminal, jossa kavimme varaamassa laivatiketit Jejulle. Oli aivan jarkyttavan kuuma kun aurinkokin paistoi taydelta teralta, joten siirryimme viileisiin sisatiloihin shoppailemaan. Yksi paketti isompaa rompetta lahti jo kohti Suomea. Kavin shoppailuinnoissani ostamassa viela jo manitsemani jarjestelmakameran, nyt pitaisi viela opetella kayttamaan sita.

Illalla kavimme syomassa hostellin lahella olevassa ravintolassa ja sen jalkeen suuntasimme saunomaan ja kylpemaan lahistolla olevaan kylpylaan. Siihen viela paalle muutama saunaolunen ja ilta olikin pulkassa. Taalla on muuten arsyttavaa kun ei saa ostaa ihan rehellisesti ihan vaan pelkkaa kaljaa ilman anjuja eli erinaisia pikku naksuja ja naposteltavia. Jumalauta! Aina pakotetaan naksuihin vaikka tahtoisi ihan vaan pelkkaa kaljaa, pah.

Lauantaina oli taas tuskaisen kuuma paiva, mutta kavimme siita huolimatta kappailemassa ja ihmettelemassa Jagalchin kalatoria. Onnistuin taas polttamaan itseni auringossa. Sitten ei vaan enaa kyennyt kuumuuden takia liikuskelemaan enempaa, joten kavimme jossain kattoterassibaarissa parilla bissella (ja hedelmavadilla) viilentymassa. Siita siirryimme vahitellen hostellille hakemaan kamppeita ja valmistautumaan seuraavaan paikkaan siirtymiseen.

Lahdimme siis eilen illalla kello 19 lautalla Busanista Jejun saarelle. Enpa ole nahnyt yhta rajahtanytta vekotinta hetkeen. Ei edes legendaarinen Tallinnan lautta George Ots veda vertoja tuon paatin nuhjuisuudelle. Otimme toisiksi halvimman yopymispaikan eli 38 hengen lattiamajoituksen (halvin olisi ollut yli sadan hengen huone…). Hintaa matkalle tuli 43 000 wonia per nuppi.

Lautta oli perilla Jejushin satamassa klo 6.00. Mukavasti lattialla “nukutun” yon jalkeen aikainen ylos nouseminen ei haitannut ollenkaan. Taalla on huomattavasti raikkaampi ja viileampi ilma kuin mantereella, mika on erittain miellyttavaa. Tosin nyt tulee myos vetta aika railakkaasti. Talla hetkella nayttaisi taas silta, etta taifuuni onkin tulossa tanne suunnalle. Taifuunilla on nyt nimikin, Malou. Myrskyn kulkua voi seurailla taalla.

Muutoksia suunnitelmiin, taas

Syyskuu 3rd, 2010

Silja taalla kirjoittelee.

Suunnitelmat muuttuivat taas ja paatettiin sittenkin lahtea sinne Jejulle. Se nyt on aika yksi ja sama missa seuraava taifuuni vastaanotetaan. Talla kertaa siis kyseessa taifuuni nro 10. Tuo pahoja tuhoja Incheonissa tehnyt myrsky oli numero 8 (myohemmalta nimeltaan Kompasu), ysista ei ole tietoa, lieko jossain muulla suunnalla riehunut. Lahipaivien saata Jejulla voi tutkailla taalla.

Kuvia muuten tulee kun saadaan jostain toimiva lappari, omani sanoi sopimuksen irti… Yritin tanaan kayda metsastamassa uutta, mutta se malli, jonka olisin halunnut, oli loppu. Onneksi sain hommattua pienen jarkkarikameran (489 000 wonia), ettei tullut paha mieli. :)

Barbro, my minilaptop is broken, so no pictures yet! I’ll try to get a new one soon… Were in city called Busan right now and were heading to Jeju island tomorrow evening. There has been a couple of typhoons around, but we’ve managed to dodge them this far. The first one will reach us on Sunday.

Busan ja muutoksia suunnitelmiin

Syyskuu 3rd, 2010

Kaisa: Saavuttiinpa eilen Busaniin, bussimatka Gyeongjusta kesti siina tunnin, ja melkein toinen mokoma istuttiin metrossa, kun matkattiin bussiterminaalilta hostellille. Tassa hostellissa onkin amerikkalainen tyontekija, ja korealainen omistajakin puhuu loistavaa englantia, mika on virkistavaa vaihtelua. Kaytiinkin sitten illalla hostelli-porukalla syomassa ja vahan vetamassa karaokea. Siina vaiheessa soju ja olut oli kylla sen verran jo virranneet, et ei sita oikein laulamiseks voi sanoa. Karaokea varten voi taalla vuokrata sellasen oman kopperon, johon voi tilata ruokaa ja juomaa. Aikamoinen meno oli, mutta onneks aamusta olo oli ihan ok – en edes uskalla kuvitella, millainen oikein kunnon dagenefter tassa ilmanalassa olis. Siskosta en tieda, tuolla se koisii vaikka kello on puoli 12… Tiistaista torstaihin oltiin Gyeongjussa, joka on jossain vaiheessa historiaa ollut Korean paakaupunki. Siella ihmeteltiin ainakin tumuleita, jotka on eraanlaisia paikallisia pyramidin korvikkeita 400-luvulta, semmosia vekkuleita isoja ruohomuhkuroita. Kaytiin myos Bulguksan temppelissa ja katsomassa Seokguram grotto-buddhapatsasta korkealla vuoristossa. Molemmat on Unescon maailmaperinto-listalla.

Busanissa ollaan viela huomiseen. Matkasuunnitelmiin tuli pieni muutos sen suhteen, etta paatettiin juuri jattaa Jeju-saari valiin. Sunnuntaina olis nimittain ennusteen mukaan taas luvassa taifuunia, joka nayttaisi pyyhkasevan just saaren yli. Ei viitsita lahtea sinne leikkimaan… Tanaan pitais sit miettia, minne suunnataan. Itse olen ensimmaista kertaa Koreassa ja Aasiassa ylipaataan. En oikein tiennyt mita odottaa, mutta hyvin oon viihtynyt. Tosin Suomen kesa, niin kuuma kuin se olikin, ei mitenkaan valmistanu taalla vallitsevaan ilmanalaan – lampoa siina kolmen kympin kieppeilla ja lisaks hilliton kosteus. Onneks hostelleissa, liikennevalineissa, ravintoloissa, kaupoissa ym. on ilmastointi. Hikoilu on jatkuvaa, eika se oikeastaan edes juuri viilenna kun se hiki ei haihdu iholta mihinkaan. Hengitysilma ei muutenkaan ole laadultaan kummoista, Seoulissa kaupungin ylla leijui paksu smog, ja silmat kirveli ja valilla yskitti. Raikas syksyinen ilmanala Suomessa tuntuu varmasti tan jalkeen hyvalta!

Soulista Gyeogjuun

Elokuu 31st, 2010

Silja kirjoittelee seuraavaa: Tiistaina aamulla kävimme sitten vihdoin ja viimein Changdeokgungissa eli Changdeok-palatsissa, johon yritin siis jo pyrkiä edellisellä matkallani, mutta palatsi oli jo suljettu. Maanantaisin palatsi on taas kiinni koska siellä kuvataan Koreassa hyvin suosittuja historiallisia draamasarjoja televisioon. Japanilaiset ovat tuhoneet suurimman osan palatsista viimeksi toisen maailman sodan yhteydessä, joten suurin osa paikasta oli melko tuoretta tavaraa. Ja se kyllä näkyi; erityisesti katoissa näkyi olevan suosittu rakennusaine betoni… Tästä huolimatta palatsi on Unescon maailman perintölistalla.

Changdeokgung & Inkku

Changdeokgung

Changdeokgung

Changdeokgung

Changdeokgung, valtaistuinsali

Changdeokgung, panokäytävä

Palatsin takana on Biwon eli salainen puutarha / kielletty puutarha (eivät ole osanneet päättää millä nimellä tuota tulisi kutsua), joka oli kyllä hieno. Hienoinen vesisadekaan ei haittanut.

Biwon

Biwon

Biwon

Biwon

Turistikierroksen jälkeen kävimme syömässä Hongdaen metroaseman duunariruokalassa. Piti ostaa sapuskaa samalta tädiltä kuin viime kerrallakin. Täti oli nostanut hintoja!

Ruokaa Hongdaen metroasemalla

Siitä matka kävikin hostellille, josta nappasimme rinkat matkaan. Sitä ennen piti kuitenkin korjauttaa rintsikat kun kaarituki pukkasi pihalle. Tässä setä asiantuntevasti tutkii vaurioita.

Korjausoperaatio

Sitten lähdimme metrolla kohti Soulin asemaa. Asemalta otimme KTX-pikajunan Dongdaeguun, jossa vaihdoimme hippasen verran hitaampaan Saemaul-junaan. Määränpäänä meillä oli siis Gyeongju, joka oli Korean pääkaupunki joskus Shilla-kaudella.

Aamun palatsi-ja puutarhakävelyn ja matkustamisen jäljiltä väsytti niin paljon, että ei tullut illalla sitten muuta tehtyäkään kuin käytyä supermarketissa ruokaostoksilla ja painuttua pehkuihin.

Day one and two

Elokuu 30th, 2010

Kone kopsahti maahan klo 8.05 eilen aamulla paikallista aikaa. Ja vetta tuli kuin esterista, mutta lampoa lahemmas 30 astetta. Onnistuimme kahlaamaan tiemme hostellille, jossa painelimme pehkuihin. Parin tunnin paikkareiden jalkeen vesisadekin oli jo lakannut ja lahdettiin kaupungille. Kavimme ihmettelemassa Gyeongbok-gungia eli Gyeongbok-palatsia, joka oli hieno ja kiva.

Gyeongbokgung

Gyeongbokgung, joki ja pyllistelijä

Gyeongbokgung, katto

Gyeongbokgung, muuri

Gyeongbokgung, mylmiö

Yritettiin kayda myos Korean Folk Museumissa, mutta sitten tuli kyllastyminen ja mentiin pois. Illalla kavimme syomassa hostellin lahella olevassa ravintolassa.

Tanaan herasimme aamulla yhdeksan pintaan 11 tunnin younien jalkeen. Lahdimme suhaamaan metrolla Ankukiin, jossa yritimme paasta mm. Changdeok-gungiin ja buddhalaisen taiteen museoon, mutta ne olivatkin kiinni. Menimme sen sijaan Hyundain tyontekijoiden virkityspuistoon, jossa paikalliset jumppasivat ja business-miehet kopittelivat baseballia. Hullut! Lampotila on taas ihan elaimellinen ja ilmankosteus aikamoinen.

Kopittelua Hyundain pääkonttorin vieressä

Siita suuntasimme Insadongiin, jossa kiertelimme pikkukatuja ja torsasimme rahnaa rihkamaan ja muuhun turistikraasaan (mm. leimasimet omalla nimella, syomasvalineita, kissalaukut, tuliaisia, sinisia pillereita jne. muuta peruskamaa).

Insadong, krääsää

Insadong, Silja & sammakko

Siljaa haastateltiin paikalliseen televisio-ohjelmaan, jossa paasi kertomaan mielipiteensa Tony Blairin busineksiin (haastattelu kuitenkin englanniksi).

Insadong, Siljaa haastatellaan

Kavimme syomassa pienessa paikallisessa ravintolassa, bibimbabia molemmille.

Insadong, bibimbap

Sen jalkeen menimme viela sumpille (eli riisimaidolle elikkä limalle) kummaan pikkuiseen teehuoneeseen, jossa saimme myos omituisia hötökakkusia. Vierailuista on todisteena nimet seinassa.

Insadong, riisilimakahvila

Insadong, Silja riisilimakahvilassa

Insadong, Inkku riisilimakahvilassa

Insadong, we were here

Tanaan olisi tarkoitus kayda viela Namsan-vuorella (josko siella vaikka vahan tuulisi) ja sitten kavaista Dongdaemunissa shoppailemassa mm. uudet muistikortit kummallekin kameraan ja taifuunin kestavat kengat. Korean niemimaata lahestyy Taifuuni nro 8 ja myrskya olisi luvassa keskiviikkona ja torstaina. Suunnitelmissa on paeta keleja kylpylaan tms. sisaaktiviteettiin.

Kuvia tulee myohemmin, koska istumme juuri nyt PC bangissa (eraan sortin nettikahvila ilman kahvia).

-Kaisa & $ilja

Matkalla, diudididiu, matkalla taas

Elokuu 28th, 2010

Tänään olisi taas lähtö edessä, tällä kertaa pariksi viikoksi Etelä-Koreaan. Matkaan lähden siskoni Kaisan kanssa ja me molemmat kirjoitamme tänne blogiin jonkin sortin kuulumisia matkan varrelta.

Lento lähtee siis tänään kello 17.30 Helsinki-Vantaalta ja saapuu sunnuntaiaamuna paikallista aikaa 8.20 Icheonin kansainväliselle lentokentälle. Alustava matkareitti meillä on Soul-Gyeongju-Busan-Jeju-Mokpo-Soul ja eiköhän tässä aika tiukasti myös pitäydytä kun majoituksetkin on jo varattu (tosin Jejun laivamatkaa ei ole varattu, joten jos oikein huono tuuri käy…).

Vietämme muutaman ensimmäisen yön Soulissa, jossa näyttäisi olevan melko kuuman kostea ukkoskeli.

Nyt pistän viimeiset kamppeet kasaan, alle puolen tunnin päästä pitäisi lähetä kohti lentokenttää. S’on moro.

- – -

I promised to Barbro that I’ll try to write here also brief notes in English. :) This time I’ll be travelling to South Korea with my sister Kaisa and we’ll both write in this blog.

Our plane departs today at 17.30 at Helsinki-Vantaa airport and will be arriving at Incheon international airport at 8.20 am on Sunday morning. Our tentative trip plan is Seoul-Gyeongju-Busan-Jeju-Mokpo-Seoul and we propably stick to that, because we have already reserved accommodation.

First we’ll spend a couple nights in Seoul where the weather seems to be quite sultry and thunderish.

Now I need to finnish my packing, as I have to leave in less than half an hour to the airport.

たこ焼き!

Kesäkuu 29th, 2010

Sattuupa olemaan niin, että yksi japanilaisista suosikkiruoistani on takoyaki elikkä japaniksi たこ焼き. Takoyaki on lähtöisin Kansain alueelta ja on siellä (ja muuallakin Japanissa) edelleen hyvin suosittua “pikaruokaa”. Vaikka takoyaki tarkoittaa suoraan suomennettuna “paistettua mustekalaa” taikka “mustekalapaistosta”, ei ihan niin simppelistä ruoasta ole kyse. Se on oikeasti vehnäjauhoista tehdystä taikinasta ja erinäisistä täytteistä (joihin kuuluu tietysti myös mustekala) paistettuja pyöreitä mykyjä. Mykyt saavat pyöreän muotonsa erityisen takoyakipannusta tai nykyään ehkä useammin sähköllä toimivasta takoyakilaitteesta, jossa on useita puolipallon muotoisia syvennyksiä, joihin taikinaa ja täytteet laitetaan paistumaan.

Himoitsin viimekeväisellä matkallani suuresti takoyakilaitetta itselleni, mutta loppui sitten tila rinkasta kesken… Ryhdyin sitten matkan jälkeen selvittelemään mistä moisen kojeen (tai edes munkkipannun) voisin saada käsiini täällä Suomessa ja tulos oli se, että enpä juuri mistään.

Tutkimuksissani törmäsin sellaiseen hassuun yhteensattumaan, että ystävämme tanskalaiset tykkäävät paistella aikansa kuluksi pyöreitä pannukakkuja nimeltä æbleskiver ja että näistä pannukakuista tulee pyöreitä, tarvitaan juurikin samanlainen pannu kuin takoyakin valmistuksessa. Sattui myös niin sopivasti, että olin juuri sen jälkeen työmatkalla Kööpenhaminassa ja mitäs muuta sieltä tarttuikaan mukaan kuin ehta valurautainen æbleskiverpannu (ovat muuten æbleskivetkin hyviä, on tullut pari kertaa niitäkin paisteltua)! Ja ihan vaan tiedoksi, pannua ei saa ottaa lentokoneeseen käsimatkatavaroihin, koska sillä voi kuulemma yrittää vaikka hutkaista lentokapteenia… ;)

Takoyakipannu

Vaikka takoyakista tykkään kovastikin, niin en ole kuitenkaan saanut jostain syystä kovin usein aikaiseksi laiteltua takoyakeja tulille. Yksi suuri syy on siinä, että siihen menee kaiken kaikkiaan niin tuhottoman kauan aikaa: pitää sulattaa ja keittää mustekala, tehdä takoyakitaikina, tehdä tempurataikina ja sitten sählätä tulikuuman öljyn kanssa että saa tenkasua, keitellä takoyaki-/okonomiyakisoosut jne. Eikä tuohon paistamiseenkaan ihan pieni hetki riitä… Ai tempura, tenkasu, okonomiyakisoosu…? Siis mikä oli? Ok, otetaanpa vähän takaisin päin ja selvitetään vielä mitä kaikkia suomalaisten näkökannalta erikoisempia raaka-aineita takoyakin valmistuksessa tarvitaan.

Tempura eli japaniksi 天ぷら tarkoittaa friteerattuja äyriäisiä, vihanneksia, kalaa… Ennen friteerausta raaka-aineet kastetaan tempurajauhoista tehtyyn taikinaan, jotta ne saavat rapean kuoren. 天かす eli tenkasu on taasen tempuran valmistuksen sivutuote. Se syntyy kun ylimääräistä tempurataikinaa tippuu kuumaan öljyyn. Toisin sanoen, se on pelkkää tempurataikinaa friteerattuna. Okonomiyaki eli お好み焼き on eräänlainen suolainen pannukakku, johon laitetaan erilaisia täytteitä. Okonomiyakisoosu (お好み焼きソース) on tietysti soossi, jota kyseisen herkun päälle sivellään. Tätä kastiketta voidaan käyttää myös takoyakin päällä. Muita takoyakin valmistukseen liittyviä ruoka-aineita ovat (suluissa kerrottu mistä näitä voi minun tietojeni mukaan Helsingissä hankkia):

  • たこ (Tako) – mustekala (Hakaniemen kauppahalli (ilmeisesti tuoretta, mutta sikakallista), Vii voan ja Aseanic trading (pakaste ja ei todellakaan hinnalla pilattu…))
  • 紅生姜 (Benishouga) – punaiseksi värjätty luumuviinietikkaan säilötty inkivääri (Tokyokan, Vii voan ja Aseanic trading)
  • 桜えび (Sakuraebi) – hyvin pieni, vaaleanpunainen katkarapu (ei tietääkseni saa Suomesta)
  • 薄力粉 (Hakurikiko) – vähäsitkoinen vehnäjauho (ei tietääkseni saa Suomesta, voi paremman puutteessa korvata puolikarkeilla vehnäjauhoilla)
  • 鰹節 (Katsuobushi) – kuivattuja tonnikalahiutaleita/lastuja (Tokyokan)
  • 出汁 (Dashi) – kuivatuista tonnikalalastuista (鰹節) ja kombu-levästä keittämällä saatava keittoliemi (valmista dashiliemijauhetta saa ainakin Tokyokanista, Vii voanista ja Aseanic tradingista)
  • 青海苔 (Aonori) – kuivattuja merilevähiutaleita (luontaistuotekaupat, Tokyokan, Vii voan)
  • 天ぷら粉 (Tempurako) – Tempuran valmistuksessa käytettävä jauho (Tokyokan ja Vii voan. Aseanic tradingissa viimeksi käydessäni näkyi olevan hintalappu hyllynreunassa mutta itse jauhoja ei näkynyt missään…)
Vasemmalta oikealle ylhäältä alas: mustekala, benishouga, kevätsipuli ja tenkasu

Vasemmalta oikealle ylhäältä alas: mustekala, benishouga, kevätsipuli ja tenkasu

Löysin kohtuulisen pätevän oloisen ohjeen/reseptin tällaiselta sivulta: 大阪たこ焼き. Lisää haastetta hommaan tuo se, että tuo japanilaisen täsmällinen ohje on kirjoitettu osakan murteella… ;) Kyseinen heppu kuitenkin tietää mistä puhuu, koska on pitänyt aikasta monta vuotta omaa ruokakojuaan Osakassa. Alkuperäisen ohjeen lukemisen alkuunpääsemistä voi helpottaa se tieto, että kopula だ on osakanmurteella や, pääte ~へん tekee verbistä kielteisen (vrt. ~ません) ja pääte ねん painottaa sanottavaa. Lisäksi ohjeen tulkintaa vaikeutti osaltaan se, että tuolta puuttuu tieto siitä kuinka paljon mitäkin raaka-ainetta tarvitaan kaiken kaikkiaan tietyn takoyakimäärän valmistamiseen (ei tosin taikinaohjeesta), mutta osasin hommata kaikkea aika sopivan määrän ihan näppituntumalla. Joten eipä siis muuta kuin takoyaki reseptiä kehiin:

Osakalainen takoyaki suomalaisittain – mustekalamykyt (n. 15 kpl)

Täytteet:
1 keitetty mustekala (ehkä joku 120-150 g?), noin sentti kertaa sentti kokoisiksi paloiksi leikattuna
1/2 kevätsipuli pienenä silppuna
15-20 g benishougaa pienenä silppuna
Tenkasua (1 dl tempurajauhoja, 0,5 dl vettä ja öljyä friteeraamiseen, kts. ohje alempaa)
(Sakuraebiä)

Taikina:
Hakurikikota/vehnäjauhoa 70 g (eli hitusen yli 1 dl)
Maitojauhetta 1 rkl (myös normimaito kelpaa)
Leivinjauhetta 1/2 tl
Sokeria 1 tl
Suolaa 1/4 tl
(Japanilaista) soijakastiketta 1 tl
Dashilientä 3 dl
1 kananmuna

Paistamiseen:
Öljyä

Päälle:
Katsuobushia
Aonoria
(Japanilaista) majoneesia
Okonomiyaki-/takoyaki-kastiketta (valmista tai itsetehtyä, kts. ohje alempaa)

Taikinan valmistaminen:
1. Siivilöit jauhot, maitojauhe, leivinjauhe, sokeri ja suola kulhoon ja sekoita ne keskenään (jos käytät tavallaista maitoa, niin lisää se vasta muun nesteen kanssa seuraavassa vaiheessa!).
2. Riko kananmuna erilliseen kulhoon, vispaa se huolellisesti ja sekoita se, soijakastike ja dashiliemi keskenään (ynnä tavallinen maito, jos sellaista käytät).
3. Lisää joukkoon jauhosekoitus vähän kerrallaan vispilällä sekoittaen, etteivät jauhot paakkuunnu. Älä kuitenkaan vispaa liikaa. Tuloksena tästä on melkoisen löysää velliä. Jos on paljonkin luppoaikaa, niin anna taikinan asettua pari tuntia, niin takoyakistasi tulee tuplaten parempaa!

Valmista seuraavaksi tenkasu:
1. Sekoita tempurajauhot veteen.
2. Kuumenna öljy kattilassa.
3. Ripsi taikinaa pikku tippoina vaikka syömäpuikoilla tai teelusikalla öljyyn. Tenkasut ovat valmiita kun ne nousevat pintaan. Nouki ne talteen ja laita valumaan talouspaperin päälle.

Paistaminen:
Takoyakipannun pitää olla kunnolla öljytty. Öljynä voi käyttää esim. rypsi-, seesami- tai soijapapuöljyä eli siis kohtuullisen miedon makuista öljyä. Öljyä kannattaa laittaa mieluummin vaikka liika kuin liian vähän. Kuumenna pannu ennen kun laitat taikinaa siihen. Kaada taikinaa kuhunkin pannun koloon (itse laitoin noin 3/4 kolon tilavuudesta) ja lisää vielä joukkoon pala mustekalaa sekä vähän benishougaa, kevätsipulia ja tenkasua. Yhteen palluraan tulee alkuperäisen ohjeen mukaan täytteeksi noin 0,5-1 tl tenkasua, 1/4 tl benishougaa, 1/2 tl kevätsipulisilppua ja 1 palanen mustekalaa ja jos vain mahdollista, niin vielä 1 tl sakuraebiä (eli Suomessa ei, jollei Tokyokanin valikoimiin ole sitten viimenäkemän näitä tullut. Viime käynnistäni on kuitenkin jo muutama tovi, joten ei sitä ikinä tiedä…). Itse laitoin kuitenkin suunnilleen 1,5 tl tenkasua, 1/2 tl benishougaa, 1 tl kevätsipulisilppua ja 1-2 palaa mustekalaa.

Anna taikinan paistua jonkin aikaa. Kun huomaat kolon reunoilta, että taikina on alkanut paistua, käännä taikinapalluraa kolossa. Itse olen huomannut, ettei palluraa kannata yrittää kääntää kerralla ihan kokonaan ympäri, vaan kääntää sitä ensin 90 astetta jne. Käytän kääntämiseen puutikkua (sellaista sekoitustikkua, joita saa takeaway-kahviloista), koska pannuni huolto-ohjeessa sanotaan, että sen pinta naarmuuntuu pilalle metallisista työvälineistä. Jos (minun tapauksessani kun) palluraan tulee kolo, voi siihen lisätä hieman taikinaa.

Takoyakit on tarkoitus syödä kuumana! Eli heti kun eka satsi on valmis, niin ei kun vaan syömään. Sivele takoyakit takoyakikastikkeelle (okonomiyakikastikkeella, kts. resepti alla), lisää päälle aonoria ja katsuobushihiutaleita ja kruunaa koko komeus majoneesilla. うまい!Takoyakit syödään käyttäen apuna yhtä tai kahta hammas-/cocktailtikkua. Tarkoituksena ei siis ole tunkea koko palluraa kerralla suuhun vaan pilkkoa se nyt ainakin puoliksi.

- – -

Okonomiyakikastike

Tämän ohjeen olen löytänyt jokunen vuosi sitten jostain päin nettiä ja kääntänyt suomeksi (alkuperäinen ohje oli englanniksi). Nyt en harmi kyllä enää osaa sanoa, mistä olen tämän ohjeen napannut… Joka tapauksessa, tässä on ohje okonomiyakikastikkeeseen, joka käy paremman puutteessa myös takoyakikastikkeesta.

Ainekset:
- 0,5 rkl tomaattipureetä
- 0,5 rkl ketsuppia
- 2 rkl worcestershire-kastiketta
- 1 rkl tummaa soijakastiketta
- ripaus sokeria
- 0,5 rkl maissitärkkelystä (Maizena), joka on liuotettu 0,5 rkl:n vettä
- 2 rkl dashilientä

Laita tomaattipuree, ketsuppi, worcestershire-kastike, soijakastike, sokeri ja dashiliemi kattilaan ja kiehauta. Lisää veteen sekoitettu maissitärkkelys vähän kerrallaan ja keitä kunnes kastike on sakeaa. Jäähdytä ennen tarjoilua.

Niin, että いただきます vaan teillekin! :)

Blogin henkiin herättelyä

Kesäkuu 28th, 2010

Ajattelin, että voisin yrittää herätellä blogia hieman henkiin, aiheena siis edelleen Japani ja Korea, joista pääasiassa kumpaisenkin kieli ja ruokakulttuuri. En kyllä lupaa mitään säännöllistä päivitystä, mutta säännöllisen epäsäännölistä voin luvata. :) Lisäksi tulen käyttämään blogia syyskuun parin ensimmäisen viikon ajan taas matkapäiväkirjana, tällä kertaa matkakohteena Etelä-Korea ja matkaan lähden isosiskoni kanssa.