[Kysy/Vastaa] Suomenkielinen sana tai lause japaniksi?

[Egge]

3. Voitko ymmärtää merkityksetöntä?

無意味を分かりますか。
むいみをわかりますか。
Muimi o wakarimasu ka?
Ymmärrätkö tyhjänpäiväistä/merkityksetöntä?

Jos verbi on wakaremasu: "voitko ymmärtää/pystytkö ymmärtämään".
(Editoitu: wakaremasu on väärin, katso mpz:n kommentti alla.)

On myös esim.
由無き
よしなき
yoshinaki
"merkityksetön, mieltä vailla; absurdi"
(mutta se on harvinaisempi ilmaus)

[Kaikki tämä ilman auktoriteetin painolastia: osaavammat saavat korjata.]

[mpz]

Näyttää vähän siltä, että スノーフレーク on yleistymässä.

スノーフレーク on suvikello (kasvi, lat. Leucojum aestivum). Se voidaan toki ymmärtää lumihiutaleeksi, mutta 雪の一片（ゆきのひとひら） olisi parempi, tai 一片の雪（ひとひらのゆき） käytöstä riippuen. 雪片（せっぺん） kuulostaa jotenkin tieteellisen tarkalta sanalta, ja uskallan väittää että natiivi ei tuota sanaa käyttäisi. 新明解kin toteaa siitä notta "｢一ひらの雪｣の意の漢語的表現｡" 雪の欠片（ゆきのかけら） toimii myös. Lumihiutaletta kuviona kutsutaan 雪の結晶（ゆきのけっしょう）, joka on myös lumikide.

粉雪（こなゆき） on myös perstuntumani mukaan mahdollinen. Se käännetään usein suomeksi puuterilumeksi, mutta siinä missä suomen kielen sana "puuterilumi" kuvitellaan usein vain maassa olevaksi ei-vetiseksi lumeksi, niin 粉雪 voi yhtä hyvin tippua taivaalta kuin olla maassakin. Tuossa on vaan se, että kun yksikköä ja monikkoa ei erotella, niin 粉雪 ei ihan kirjaimellisesti välttämättä tarkoita pelkkää yhtä lumihiutaletta.

[mpz]

Jos verbi on wakaremasu: "voitko ymmärtää/pystytkö ymmärtämään".

wakarusta ei oikein voi muodostaa potentiaalia tuolla tavoin. wakareru-wakaremasu on erota. :p

無意味を分かることができますか。 toimisi, tai 無意味を理解できますか。 (理解する on lähempänä subjektilähtöistä ymmärtämistä, vrt. 分かる joka on sitä että asia selviää, asia on selvä (sinulle, mutta kuitenkin asiasta itsestään lähtöisin))

tai 意味の無いことを理解できますか。 tai 理解することができますか。

tai 意味の無いことは理解できますか。 jos vähän yleisemmin halutaan heittää tuollainen mietelausahdus.

Oikeastaan sanon että tuollaisia on vähän tyhmä kääntää, kun lähtökielen lauseessakaan ei ole mitään tolkkua.

[mpz]

1. Kuoleminen ei mene elämisen edelle.

Ja tästä kysyn että mitä tämä suomeksikaan tarkoittaa? Mitä haluat sanoa, mitä haluat ilmaista, millaisen ajatuksen haluat välittää?

Tälläistä shittiä kun ei voi kääntää sanasta sanaan.

[Kohta]

Nyt kun on ollut paljon lumiaiheisia kysymyksiä, niin:
Mikä on lumiveistos japaniksi?
Olen itse käyttänyt paremman puutteessa joskus 雪だるま:a, mutta jotain 15x25m lumitaideteosta ei oikein kehtaa sivistyneessä seurassa lumiukotella...

//Kiitos paljon! :)

[mpz]

雪像（せつぞう） lumiveistos
氷像（ひょうぞう） jääveistos

Voi olla, että 雪の像（ゆきのぞう） on tavallisen kansan korvaan ymmärrettävämpi ilmaisu. Samoin 氷の像（こおりのぞう）. Tai jopa 雪/氷の彫刻（ちょうこく）

[Egge]

"Vierailija:" Onko neiti Akiko kotona?

明子さんは在宅かしら。
あきこさんはざいたくかしら。
Akiko-san wa zaitaku ka shira? [Puhujana nainen]

明子さんは在宅だろうか。
Akiko-san wa zaitaku darou ka? [Onkohan/lieneeköhän Akiko-neiti kotona?]

明子さんは在宅していますか。
Akiko-san wa zaitaku shite imasu ka? [Onko A. kotona?]

明子さんはご在宅ですか。
Akiko-san wa gozaitaku desu ka?[Olisiko Akiko-neiti kotona? {hyvin kohteliaasti}]

明子さんは家にいるか。
Akiko-san wa ie ni iru ka? [Onks Akiko himassa?]

[Denshi Jisho -haun pohjalta löydettyä. Osaavammat saavat korjata.]

[Flarona]

"Vierailija:" Onko neiti Akiko kotona?

Lankapuhelimessa tai ovella käyttäisin jompaakumpaa näistä:
Akiko-san ha imasen ka. (peruskohtelias tyyli)
Akiko-san ha irasshaimasen ka. (Kysytään tuntemattomammalta henkilöltä, eikä Akikokaan ole välttämättä kovin tuttu.)

Jos kysytään jossain muualla kuin em. tilanteissa, käyttäisin Eggen mainitsemia tapoja tai luultavammin kohteliaampaa muotoa viimeisestä, sillä en usko muistavani 在宅:a. Tai oikeastaan noissa kohteliaammissa tavoissa mainitsisin myös sukunimen.

Onko ihan OK ja jopa pakko puhutella etunimellä, jos kaikki ovat samasta perheestä? Tietenkin esim. vanhempien kanssa puhuessa voi sanoa "musume-san" tai "musuko-san", mutta entäpä jos ei tiedä, onko toinen tämän henkilön äiti vai isosisko? Pitääkö vain arvata? :P

[Vierailija]

Kiitos paljon erittäin selventävistä vastauksista :) Tosiaan tuli vahingossa väärään Topiciin, sori siitä.

[Rinkula]

Mitä olisi "saada palkkaa" japaniksi? :D tämä on vaivannut minua jo pidemmän aikaa. Jos tahtoisi vaikka ilmoittaa, että "Ostin kirjan palkaksi saamillani rahoilla", tai "ostin kirjan työstä saamillani rahoilla." Voiko viimeisessä käyttää verbiä "もらう"? Kuulostaa vähän oudolta...

[Jared]

esim.

私は働いて稼いだ金で本を買いました。

Watashi wa hataraite kaseida kane de hon wo kaimashita.
Minä ostin kirjan työstä ansaitsemilla rahoilla.

稼ぐ　　　Ansaita; tienata (rahaa)

働く　　　　Työskennellä (tässä tapauksessa jatkuvalla muodolla -ite)

Muitakin tapoja on ilmaista sama asia.　Kätevä kuitenkin rinnastaa
kahdella verbillä.

Itse mielummin alottaisin lauseen ilman Watashi´a.

本を働いて稼いだ金で買いました。

Hon wo hataraite kaseida kane de kaimashita.
Ostin kirjan työstä ansaitsemilla rahoilla.

[Cherry asa]

Hon wo hataraite kaseida kane de kaimashita. Mitä tuo "kane" tuossa tarkoittaa?

Mikä olisi japaniksi "Hän soittaa viulua kauniisti."? Ja muutenkin miten partikkelit kauniisti, suloisesti (-sti pääte) muodostetaan?

//Oho o-kane... höm ensi kerralla mietin pitenpään. Kiitos!

[Silja]

Hon wo hataraite kaseida kane de kaimashita. Mitä tuo "kane" tuossa tarkoittaa?

Mikä olisi japaniksi "Hän soittaa viulua kauniisti."? Ja muutenkin miten partikkelit kauniisti, suloisesti (-sti pääte) muodostetaan?

本を働いて稼いだ金で買いました eli "Osti kirjan työskentelmällä ansaituilla rahoilla". かね [kane] tarkoittaa tietysti samaa kuin おかね [o-kane] elikkäs raha. Siitä on vain jätetty jostain syystä pois tuo todella yleisesti käytetty kunnioittava etuliite お.

Se kuinka adjektiivista muodostetaan adverbi riippuu adjektiivin tyypistä. Na-adjektiivien perään lisätään partikkeli に [ni] ja i-adjektiivien viimeinen i muutetaan tavuksi く [ku]. "Soittaa viulua kauniisti" voisi siis olla esimerkiksi "バイオリンを見事に弾く" [baiorin wo migoto ni hiku] tai "バイオリンを美しく弾く" [baiorin wo utukusiku hiku].

[Pikku]

Miten sanotaan "Minä olen Pinja"?
http://www.csse.monash.edu.au/~jwb/cgi-bin/wwwjdic.cgi?10_0__ <-- tuosta paikasta hain haulla "My name is", mutta tulokset olivat niin erilaisia etten tiennyt millä tavalla se kuuluisi kirjoittaa. Vai johtuuko niiden erilaisuus vain siitä, että toiset ovat tuttavallisia ja toiset kohtelijaita tms?

[JPu]

watashi ha Pinya desu : わたしはピンヤ　です

lausutaan siis suomalaisittain: "watashi wa Pinja des"

[Pikku]

watashi ha Pinya desu : わたしはピンヤ　です

lausutaan siis suomalaisittain: "watashi wa Pinja des"

Kiitos

[Sakkemix]

Kysynpä tässä tälläistä helppoa lausetta jota en jotenkaa meinaa saada käännettyy japaniks...

- Tuossa on yksi omena

[Egge]

Kysynpä tässä tälläistä helppoa lausetta jota en jotenkaa meinaa saada käännettyy japaniks...

- Tuossa on yksi omena

Ah, kyseenalaistan osaamiseni, mutta joku sitten korjaa, jos menee väärin.

あそこにりんごが一菓あります。 Asoko ni ringo ga ikka arimasu. Tosin asoko on oikeastaan tuolla (vähän kauempana).

[kame]

Kysynpä tässä tälläistä helppoa lausetta jota en jotenkaa meinaa saada käännettyy japaniks...

- Tuossa on yksi omena

Ah, kyseenalaistan osaamiseni, mutta joku sitten korjaa, jos menee väärin.

あそこにりんごが一菓あります。 Asoko ni ringo ga ikka arimasu. Tosin asoko on oikeastaan tuolla (vähän kauempana).

Toinen ehdotus:
そこに一つのりんごがあります。 Soko ni hitotsu no ringo ga arimasu.

Googlella "りんごが一菓あります" ei saanut yhtään tulosta, mutta "一つのりんごがあります" sai 7 (aika vähän).

Kuten Egge sanoi, asoko on oikeastaan tuolla, joten soko lienee parempi (ainakin tämän klipin perusteella http://www.gwu.edu/~eall/vjg/11demonstr ... nouns.html ).

[Zhivago]

"りんごが一個あります" Antaakin jo 82 osumaa.

[Egge]

"りんごが一個あります" Antaakin jo 82 osumaa.

一菓 : 11000 osumaa
1菓 : 2900 osumaa

eli valitsin väärän numeraattorin (mikä tämä counter olisi suomeksi?)

Sanoisin että Zhivagon ehdotus on suosikkini, vaikka onhan tämä omenoista puhuttaessa aika virallista kieltä.

りんごが一個あります
Ringo ga ikko arimasu

[Edit: lisäsin lauseen transkription.]

[kame]

Enpä tiedä onko tästä viestistä Sakkemixille paljon hyötyä, mutta kunhan pohdiskelen.

"りんごが一個あります" Antaakin jo 82 osumaa.

Sanoisin että Zhivagon ehdotus on suosikkini, vaikka onhan tämä omenoista puhuttaessa aika virallista kieltä.

りんごが一個あります
Ringo ga ikko arimasu

Löysin tähän aiheeseen liittyen aika mielenkiintoisen threadin.
http://forum.wordreference.com/showthread.php?t=1278028

Ilmeisesti lauserakenne "ひとつのりんご" on otettu japanissa käyttöön eurooppalaisten kielten kääntämisessä, eikä se ole tyylipuhdasta japania. Ensin kuuluisi sanoa substantiivi ja sitten lukusana.

Toisaalta "りんごが一個あります" on myös hiukan outo, koska japanissa asioiden määrää ei sanota, jollei sillä ole erityistä merkitystä. Joten, ehkäpä luonnollisin käännös on: "Tuossa on yksi omena". = そこにりんごがあります。

一菓 : 11000 osumaa
1菓 : 2900 osumaa

eli valitsin väärän numeraattorin (mikä tämä counter olisi suomeksi?)

[Edit: lisäsin lauseen transkription.]

Sinänsä 菓 olisi counterina aika looginen, mutta sitä ei varmaan käytetä paljon. Googlella "一菓のりんご" tai "りんごが一菓" ei anna tuloksia.

[Jared]

eli valitsin väärän numeraattorin (mikä tämä counter olisi suomeksi?)

Tuo käy, itse käytän [laskuri] ja kaarisulkuja opiskellessa ja
omissa muistiinpanoissa.
Laittamatta sanaa "laskuri" jonkin Kanji´n käännökseen,
tiedän että se on laskuri/counter/numeraattori, koska se
on kaarisuluissa.

esim;

両　RYOU [vaunut; ajoneuvot]

[Tanabe]

Esimerkki lause : "Joskus vastaan voi kuitenkin tulla ongelmia, joissa sormi menee suuhun eikä pulmaa voi ratkaista pelkän kokemuksen avulla."
Miten tuo "sormi menee suuhun" sanotaan japaniksi? Mitä se tarkoittaa?

[Silja]

Miten tuo "sormi menee suuhun" sanotaan japaniksi? Mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että "olla neuvoton" tai "ei tietää mitä tehdä". Eli esimerkkilauseesi voisi muotoilla uudestaan vaikkapa näin:"Joskus vastaan voi kuitenkin tulla ongelmia, joiden edessä on neuvoton eikä pulmaa voi ratkaista pelkän kokemuksen avulla." En tiedä mistä tämä ilmaus on peräisin, mutta minulle tulee mieleen, että pikkulapsi alkaa imeä peukaloaan kun se joutuu hämmentävään tilanteeseen. Eli sen takia sanotaan, että kun hämmentyy ja ei tiedä mitä tehdä, menee sormi suuhun.

Muita esimerkkejä, joita löysin googlettamalla:
"Aloittelijalla saattaa kuitenkin mennä sormi suuhun kattavan valikoiman edessä."
"Kokeneemmallakin tietokoneen käyttäjällä saattaa mennä sormi suuhun, jos kone tai ohjelmat eivät toimi niin kuin pitäisi."
"Mutta tämän jälkeen meinasikin mennä sormi suuhun. Nimittäin missään ei kerrottu, mitkä liput tulisi ostaa jos haluaa Wienin keskustaan."
"Aloittelijoilla voi helposti mennä sormi suuhun, kun eteen avautuu tyhjä ikkuna, johon olisi tarkoitus kirjoittaa lähdekoodia."
"Järjestäjiltä oli jo mennä sormi suuhun, kun väkeä tuli niin mahdottomasti."

Japaniksi tämä voisi olla vaikka 分からなくて困る tai 途方に暮れる, tilanteesta riippuen.

Sitten voi tietysti sanoa myös, että ei mene sormi suuhun. Silloin se tarkoittaa, että on reipas, sanavalmis eikä hämmenny uusista tilanteista. Esimerkkejä googlesta:
"Hupsis-Ukot ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta."
"Kun tuntee kattauksen periaatteet, ei mene sormi suuhun vaikka lautasen vierellä ja yläpuolella olisi useampia välineitä."
"Oppaillamme ei mene sormi suuhun tukalassakaan tilanteessa."
"Hessulla ei mene sormi suuhun isonkaan ongelman edessä vaan aina on olemassa joku ratkaisu."

[JPu]

Etsin kuvia netistä, joissa olisi hämmenyksen tai vaikean asian edessä ihmisä haulla sormi suussa

Löysin yhden, jossa nuori nainen pohtii juurikin jotain ongelmaa hauskasti "sormi suussa":

http://i271.photobucket.com/albums/jj13 ... MG6901.jpg

[Tanabe]

Japaniksi tämä voisi olla vaikka 分からなくて困る tai 途方に暮れる, tilanteesta riippuen.

Siljaさん、ありがとうございます!
私の質問の例文の場合には「途方に暮れる」という表現がぴったりですね。
その他の例文も参考になりました。

Löysin yhden, jossa nuori nainen pohtii juurikin jotain ongelmaa hauskasti "sormi suussa":

JPuさんも、ありがとうございます！
Tuo kuva on myös hyvä selitys.

Joskus sormi menee suuhun kun törmään outoon sanontaan kuin sormi menee suuhun.
Kiitos!!

[Jared]

eli valitsin väärän numeraattorin (mikä tämä counter olisi suomeksi?)

Tuo käy, itse käytän [laskuri] ja kaarisulkuja opiskellessa ja
omissa muistiinpanoissa.
Laittamatta sanaa "laskuri" jonkin Kanji´n käännökseen,
tiedän että se on laskuri/counter/numeraattori, koska se
on kaarisuluissa.

esim;

両　RYOU [vaunut; ajoneuvot]

Itselläni ei ole ainuttakaan finlandin kielistä japanin oppikirjaa, ja
useampi kiinan kielinen, siellä tuli vastaan sellainen kuin "Kappalesana."
Aika osuva.

[Silja]

eli valitsin väärän numeraattorin (mikä tämä counter olisi suomeksi?)

Tuo käy, itse käytän [laskuri] ja kaarisulkuja opiskellessa ja
omissa muistiinpanoissa.]

Itselläni ei ole ainuttakaan finlandin kielistä japanin oppikirjaa, ja
useampi kiinan kielinen, siellä tuli vastaan sellainen kuin "Kappalesana."
Aika osuva.

Kappalesana on aika hyvä! Itse käytän sanaa "laskentasuffiksi", koska siitä käy ilmi mitä sanalla on tarkoitus tehdä (laskenta), että kysessä on nimenomaan sana, jota ei käytetä yksinään (suffiksi).

Laskuri ei mielestäni kerro mistä on kyse, erityisesti asiaan sen tarkemmin perehtymättömille. Minulle ainakin laskuri tarkoittaa laskinta, jolla lasketaan vaikka lainan korkoja, veroja tai vaikka painoidenksiä.

[Vierailija]

mikä olis pikkupoika japaniksi? kiitos jo etukäteen!