[Kysy/Vastaa] Suomenkielinen sana tai lause japaniksi?

[Silja]

Tähän topiciin siis kaikki sanakyselyt suomesta japaniin. Ei siis tehdä jokaiselle sanalle omaa, erillistä topicia. Japanilaisten sanojen suomenkielisiä käännöksiä voidaan kysellä Mikä tämä japaninkielinen sana on suomeksi?-ketjussa.

Vastaajille tiedoksi: Laittakaa aina mahdollisuuksien mukaan vastaukseenne myös katakana/kanji ja hiragana. Lainatkaa (quote) tai muuten tekstissänne ilmaiskaa mille sanalle olette käännöstä antamassa. Esimerkiksi:

Mikä on koulu japaniksi?

Koulu on japaniksi 学校 [がっこう/gakkou].

tai

Koulu on japaniksi 学校 [がっこう] eli gakkou

[peikko]

Moikka.
Olen radioamatööri ja pidän sähkötyksellä (morsen aakkosilla) yhteyksiä ympäri maailmaa. "Sähkötyskielessä" käytetään kansaivälisiä lyhenteitä ja sähkötys onkin maailman kansainvälisin kieli. Itse olen otettu kun joku ulkomaalainen tervehtii tai osaa muutaman sanan sähköttää selvällä suomenkielellä.

Tuntuu että Japanilaisille ovat suomeen pidetyt yhteydet suurta herkkua ja kysynkin,
että voinko normaaleja kirjaimia käyttäen sähkötellä japanin kieltä?? Siis ei niitä ihme koukeroita, hi hi

Esim olis mukava yhteyden alussa sanoa morsettaa japaniksi "kiva kuulla taas Seko" ja yhteyden loppuun "heippa" tai "hei"

Kysymys on varmaan tyhmä, mutta en ymmärrä kielestä yhtään mitään enkä tiedä mistä muualta kysyisin.

[Silja]

Morsetuksessahan on ihan kaikki aakkoset käytössä? Eli jos näin niin kyllä onnistuu japanin morsettaminen. Japanin muuntamista meidän kirjaimillemme sanotaan romanisoinniksi tai latinisoinniksi. Esimerkiksi "moikka" tai "ensi kertaan" voidaan kirjoittaa meidän kirjamillamme "mata ne".

[peikko]

Kyllä.. kaikki kirjaimet, numerot, välimerkit ja myös erikoismerkkejä (?, =, @) on morsen aakkosissa.
Wikin infosivu: http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys

Eli tuo "mata ne" voisi titailla kun ollaan lopettelemassa yhteyttä? Entäs mikä olisi tervehdys yhteyden alkuun?

Kiitos paljon.

ps.
Tuossa kotisivullani pikku video 170 vuotta vanhasta sähkötyksestä ja nykyaikaisesta tekstiviestittelystä:

sms_vs_morse

[Silja]

Eli tuo "mata ne" voisi titailla kun ollaan lopettelemassa yhteyttä?

Juurikin näin.

Entäs mikä olisi tervehdys yhteyden alkuun?

Esimerkiksi "konnichi wa" on ihan pätevä tervehdys. Vastaa "päivää"- ja "hei"-tyyppisiä merkityksiä. Jos vastapuolen nimi on tiedossa, niin tervehtiä voi vaikkapa "konnichi wa [nimi]-san". Jos viimeisimmästä yhteydenotosta on kulunut pidemmän aikaa, niin tuohon perään voi vielä piippailla "hisashiburi desu ne" eli "pitkästä aikaa".

[Belorfyn]

Kuulostaa mielenkiintoiselta, taidanpa käydä lukaisemassa :)

Entäs mikä olisi tervehdys yhteyden alkuun?

Voisi olla hauskaa lähettää "moshimoshi", jota voidaan käyttää puhelimessa. En tiedä käytetäänkö sitä oikeasti miten paljon ja kenelle soitettaessa. Minulle on tullut sellainen mielikuva että se tarkoittaisi vähän samaa kuin "haloo?" meillä :)
Tämä minun vastaus voikin olla samalla uusi kysymys, ehkäpä joku osaa kertoa lisää tästä ilmaisusta.

[Yufina]

Pistän nyt pari lausetta mitä haluaisin tietää japaniksi

Onko neiti Aino (tavattavissa)?
Onko autoni täällä?
(esim. Täällä) on kirja ja kukkia.

Onko (sinulla) sanakirjaa?

Tämä menee varmaan näin:　じしょ　は　あんた　か

[Neko-Chan]

olisi kiva tietää miten lause ''hyvää syntymäpäivää'' kirjoitetaan japaniksi
jo on mitenkään mahdollista niin antakaa vastaus romanjilla ja hirakanoilla ja katakanoilla ja tietenkin kanjeilla, niin että se on niin perus muodossa kun olla ja voi :D
ja mites kirjoitetaan että ''terveisin: (se ja se <- siis ''se'' meinaa jotain nimeä xD)'' siis tavallaan vain sana terveisin ´
ja sitten myös tämä
''asumme suomessa'' mites se menee japaniksi siis romanjilla ja merkeillä ^_^
kiitos jo etukäteen... toivottavasti vastaus tulisi ennen syyskuuta

[Silja]

Onko neiti Aino (tavattavissa)?
Onko autoni täällä?
(esim. Täällä) on kirja ja kukkia.
Onko (sinulla) sanakirjaa?

Haluaisin tavata neiti Ainon - アイノ様とお会いしたいと考えています。[アイノさま と おあいしたい と かんがえて います/Aino-sama to o-aishitai to kangaete imasu]

Onko autoni täällä? 車 は ここ に あります か。 [くるま は ここ に あります か/kuruma wa koko ni arimasu ka?] tai 自動車 は ここ に あります か [じどうしゃ は ここ に あります か/jidousha wa koko ni arimasu ka?]

(Täällä) on kirja ja kukkia - (ここ は) 本 や 花 が あります [ここ は ほん や はな が あります/koko wa hon to hana ga arimasu]

Tämä menee varmaan näin:　じしょ　は　あんた　か

Ööp, ei ihan. Tuo tarkoittaa lähinnä "oletko sanakirja?". あんた-sanan käytöstä vielä sen verran, että älkää käyttökö tätä. Sen käyttö voi olla tietyissä tilanteissa todella röyhkeää. Sama koskee sanaa あなた [anata], joka on kuitenkin hieman neutraalimpi. (eli jos on pakko sanoa "sinä" niin käyttäkää あなたa)

Onko sinulla sanakirjaa? - 辞書 が あります か。 [じしょ が あります か/jisho ga arimasu ka?] tai 辞書を持っていますか。 [じしょ を もって います か/jisho wo motte imasu ka?]. Sanakirja voi olla myös 字引 [じびき/jibiki] tai 辞典 [じてん/jiten].

(ある/あります ja いる/いります-verbit tulevat seuraavassa kappaleessa eli kappale 3:ssa).

olisi kiva tietää miten lause ''hyvää syntymäpäivää'' kirjoitetaan japaniksi

ja mites kirjoitetaan että ''terveisin" ja ''asumme suomessa''

toivottavasti vastaus tulisi ennen syyskuuta

Hyvää syntymäpäivää! - お誕生日おめでとう！[おたんじょうび おめでとう/o-tanjoubi omedetou!]

Enpä osaa tuohon "terveisin" kohtaa nyt kovin tarkasti mitään sanoa mutta kirjeen loppuun on tapana kirjoittaa それでは [sore dewa] tai 敬具 [けいぐ/keigu].

Asun Suomessa - フィンランドに住んでいます。 [フィンランドにすんでいます/Finrando ni sunde imasu]

[Yufina]

Tämä menee varmaan näin:　じしょ　は　あんた　か

Ööp, ei ihan. Tuo tarkoittaa lähinnä "oletko sanakirja?". あんた-sanan käytöstä vielä sen verran, että älkää käyttökö tätä. Sen käyttö voi olla tietyissä tilanteissa todella röyhkeää. Sama koskee sanaa あなた [anata], joka on kuitenkin hieman neutraalimpi. (eli jos on pakko sanoa "sinä" niin käyttäkää あなたa)

Oli kyllä tarkoitus laittaa tuohon　あなた , mutta ilmeisesti tuli pikku virhe minulle. Tosin sekin kyllä oli väärin...

Mutta haluaisin taas tietää paria asiaa.

フィンランドはまりとみずうみのくにです。 Tämä ilmeisesti tarkoittaa: Suomi on metsä ja järven maa. Vai pitäisikö se olla metsän?

Sitten tuosta よ jälkiliiteestä, joka vahvistaa ilmaisua. Niin miten sen oikein pitäisi suomentaa? Esim:
はがきはありますか。
はい、ありますよ。、
Eli meneekö se vaan näin: Onko postikortteja? Kyllä on.

Ja entä miten tämän voisi suomentaa おあずかりいたします。 Esim:
６０００えんおあずかりいたします。
１００えんおかえしです。

Ja vielä tuosta liitepartikkeli に:stä. Milloin sitä oikein pitäisi käyttää, kun yhdessä kirjassa jota käytän, niin on näin "tätä liitepartikkelia ei kuitenkaan aina tarvitse käyttää sijaintia ilmaistessa"


Kiitos sille, joka jaksaa näihin vastata.

[Neko-Chan]

ööh... yufina eikös tämä kysymys/kysymykset kuulu ''[kysy/vastaa] mikä tämä japanin kielinen sana on suomeksi'' topikkiin o.o

[Belorfyn]

Sitten tuosta よ jälkiliiteestä, joka vahvistaa ilmaisua. Niin miten sen oikein pitäisi suomentaa? Esim:
はがきはありますか。
はい、ありますよ。、
Eli meneekö se vaan näin: Onko postikortteja? Kyllä on.

Ei sille taida mitään suoraa vastinetta olla, joten jos se pitäisi suomentaa niin pitäisi lähinnä tapauskohtaisesti keksiä jotain vastaavaa.
"Onko postikortteja?" "Tottakai!"
Tai jotain sellaista...

Ja vielä tuosta liitepartikkeli に:stä. Milloin sitä oikein pitäisi käyttää, kun yhdessä kirjassa jota käytän, niin on näin "tätä liitepartikkelia ei kuitenkaan aina tarvitse käyttää sijaintia ilmaistessa"

Kai se vain tarkoittaa että tietyt asiat on mahdollista sanoa ilman sitä "学校はどこですか" tai に partikkelin kanssa "学校はどこにありますか".

[Yufina]

ööh... yufina eikös tämä kysymys/kysymykset kuulu ''[kysy/vastaa] mikä tämä japanin kielinen sana on suomeksi'' topikkiin o.o

Hups tuli ihan vahingossa postattuan tuo tänne. Yritän ensikerralla katsoa hieman tarkemmin minne postaan.

Ja vielä tuosta liitepartikkeli に:stä. Milloin sitä oikein pitäisi käyttää, kun yhdessä kirjassa jota käytän, niin on näin "tätä liitepartikkelia ei kuitenkaan aina tarvitse käyttää sijaintia ilmaistessa"

Kai se vain tarkoittaa että tietyt asiat on mahdollista sanoa ilman sitä "学校はどこですか" tai に partikkelin kanssa "学校はどこにありますか".

Eli voi käyttää kumpaa haluaa?

[Belorfyn]

Kai se vain tarkoittaa että tietyt asiat on mahdollista sanoa ilman sitä "学校はどこですか" tai に partikkelin kanssa "学校はどこにありますか".

Eli voi käyttää kumpaa haluaa?

Niinpä kai. En oikein itsekään tiedä milloin kannattaa varsinainen olla verbi jättää pois tuollaisissa lauseissa vai kannattaako..
Siis en tarkoita että tuo verbin käyttö tai pois jättäminen suoraan tarkoittaisi käytetäänkö に partikkelia vai ei. Voisi myös sanoa "学校はどこにですか".
Mutta "kuulostaisi" siltä että sen voisi kopulaa käytettäessä jättää hyvin poiskin.
Anteeksi, taidan vain sekoittaa sua enemmän. Ehkä joku viisaampi kertoo tarkemmin. :)

[Silja]

フィンランドはまりとみずうみのくにです。 Tämä ilmeisesti tarkoittaa: Suomi on metsä ja järven maa. Vai pitäisikö se olla metsän?

Suomi on metsien ja järvien maa. Metsä on muuten もり [eli 森], ei まり. みずうみ kirjoitetaan kanjilla 湖 (kolmannen vuoden kanjeja).

Sitten tuosta よ jälkiliiteestä, joka vahvistaa ilmaisua. Niin miten sen oikein pitäisi suomentaa? Esim:
はがきはありますか。
はい、ありますよ。、
Eli meneekö se vaan näin: Onko postikortteja? Kyllä on.

Laiskana copy pastetan tähän vastauksen jonka kirjoitin vähän aikaa sitten eräälle toiselle foorumille: よ [yo] on lauseen päättävä partikkeli tai ns. 語尾 [ごび/gobi] eli "puheenhäntä", joita japanissa on useita erilaisia. よ lauseen lopussa tarkoittaa sitä, että puhuja on kertomassa jotain uutta ja tärkeää ja haluaa kuulijan kiinnittävän tähän uuteen asiaan erityistä huomiota. よ:ta on aika vaikea suomentaa, se voisi olla esimerkiksi "kuulehan nyt, ...", "tiedätkös, ...", vaikka pelkkä huutomerkki tai joko liitepartikkeli -han/-hän tai -pa/pä.

Eli tässä tapauksessa vaikkapa "Onhan meillä" tai "Kyllä löytyy!".

Lopuista taisi vastaukset jo tullakin, mikäli oikein näin pikaisella vilkaisulla.

[Yufina]

Halusiko joku kertoa minulle ovatko nämä kaksi oikein? Tai miten näiden sitten kuuluisi mennä.

Tuolla on kolme henkilöä: あそこにさんにんがいます。

Tässä on kolme omenaa: ここいりんごがひっつあります。

[Silja]

Halusiko joku kertoa minulle ovatko nämä kaksi oikein? Tai miten näiden sitten kuuluisi mennä.

Tuolla on kolme henkilöä: あそこにさんにんがいます。

Tässä on kolme omenaa: ここいりんごがひっつあります。

Ensimmäinen on oikein, tosin laittaisin ehkä itse あそこにはさんにんがいます。Tuo partikkeli に yksinään tuntuu tuossa tilanteessa jotenkin oudolta... Väärin se ei kuitenkaan ole. Toinenkin lause on oikein, paitsi että on ilmeisesti sattunut pieni kirjoitusvirhe: い on varmaankin tarkoitus olla に. Samoin sanan ひっつ on varmasti tarkoitus olla みっつ. Samat sanat tuohon kuin edelliseenkin eli hieman hassun kuuloinen pelkällä に-partikellilla.

Minusta pelkkä に yksin käytettynä kuulostaa hieman omituiselta tosiaan noiden ここ-, そこ- ja あそこ-sanojen yhdeyssä. Ei se väärin ole, mutta särähtää jotenkin kielikorvaan.

[Yufina]

Ensimmäinen on oikein, tosin laittaisin ehkä itse あそこにはさんにんがいます。Tuo partikkeli に yksinään tuntuu tuossa tilanteessa jotenkin oudolta... Väärin se ei kuitenkaan ole. Toinenkin lause on oikein, paitsi että on ilmeisesti sattunut pieni kirjoitusvirhe: い on varmaankin tarkoitus olla に. Samoin sanan ひっつ on varmasti tarkoitus olla みっつ. Samat sanat tuohon kuin edelliseenkin eli hieman hassun kuuloinen pelkällä に-partikellilla.

Minusta pelkkä に yksin käytettynä kuulostaa hieman omituiselta tosiaan noiden ここ-, そこ- ja あそこ-sanojen yhdeyssä. Ei se väärin ole, mutta särähtää jotenkin kielikorvaan.

Ainahan itselleni noita virheitä sattuu :$. Tosin huomasin nyt vasta sen, että jos haluaa ん, niin tarvitsee painaa kaksi kertaa N nappia, joten siitä johtunee ainakin yksi virhe.

Itse tuota は mietin aika kauan että pistäisinkö sen vai en, mutta jätin sitten pistämättä..

[Belorfyn]

Kuuluu oikeastaan yhtä vähän molempiin näistä valmiista otsikoista mutta laitanpa tänne:

Kumpi on parempi tapa sanoa:
1. どうしていつも勉強するんだ？
vai 2. どうしてをいつも勉強するんだ？
..sikäli kuin molemmat ovat edes oikein?

[Silja]

Kumpi on parempi tapa sanoa:
1. どうしていつも勉強するんだ？
vai 2. どうしてをいつも勉強するんだ？
..sikäli kuin molemmat ovat edes oikein?

Ehdottomasti numero 1. Miksi tuossa 2. vaihtoehdossa on tuo を どうして:n ja いつも:n välissä? En jummarra... Jos siellä olisi jonkin määre, esim. ドイツ語, niin sitten sekin olisi ihan ok (eli siis vaikka どうしてドイツ語をいつも勉強するんだ.)

[Belorfyn]

Ehdottomasti numero 1. Miksi tuossa 2. vaihtoehdossa on tuo を どうして:n ja いつも:n välissä? En jummarra... Jos siellä olisi jonkin määre, esim. ドイツ語, niin sitten sekin olisi ihan ok (eli siis vaikka どうしてドイツ語をいつも勉強するんだ.)

Niin joo, nythän mä tajusin että どうして on adverbi. Ajattelin varmaan aiemmin jotenkin oudosti. Kiitos

[Yufina]

Mikä on "Ei lienee sateista" kun "Lienee sateista" on: 雨でしょう。 En vain yksinkertaisesti nyt keksi mtn.

EDIT: Villi arvaus: 雨ではないでしょう。

[Belorfyn]

Mikä on "Ei lienee sateista" kun "Lienee sateista" on: 雨でしょう。 En vain yksinkertaisesti nyt keksi mtn.

EDIT: Villi arvaus: 雨ではないでしょう。

On oikein.
Jos käytetään tuohon 雨 sanaan normaali taivutusta niin se olisi 雨じゃないでしょう.
雨ではないでしょう on sama mutta muodollisempi.
Eli tarkemmin tarkoittaa "Lienee ei-sateista" (tiesitkin varmasti, mutta selvennetään nyt jotta nyt ei kellekään jää epäselväksi mitä taivutetaan).

[Meeku]

Miten kysytään 'Onko neiti Aino kotona?'
Olen pähkännyt tätä jo kauan, väärinpäin ja nurinpäin ja ties miten... >.<

[hyperconjugated]

Miten kysytään 'Onko neiti Aino kotona?'
Olen pähkännyt tätä jo kauan, väärinpäin ja nurinpäin ja ties miten... >.<

アイノさんは内にいますか。
Aino san wa uchi ni imasu ka.
tai jotain sinne päin

[Zhivago]

Miten kysytään 'Onko neiti Aino kotona?'
Olen pähkännyt tätä jo kauan, väärinpäin ja nurinpäin ja ties miten... >.<

アイノさんは内にいますか。
Aino san wa uchi ni imasu ka.
tai jotain sinne päin

Kirjottaisin tuon kanjilla 家（うち）tai 中（うち）
koska luulen että merkillä 内 on merkitys 'oma koti' ,'meidän koti'.

EDIT: tämä on toki välimerkin hyväksikäyttöä. :P
No offense meant, or intentend

[hyperconjugated]

Kirjottaisin tuon kanjilla 家（うち）tai 中（うち）
koska luulen että merkillä 内 on merkitys 'oma koti' ,'meidän koti'.

EDIT: tämä on toki välimerkin hyväksikäyttöä. :P
No offense meant, or intentend

Hyvä pointti. Tosin suomen kielessä
sanaa koti ei ole "monopolisoitu"
kenenkään tahon omaksi vaan "koti"
on jokaisella toisin kuin 内, joka tosiaan
viittaa vain puhujan omaan kotiin,
kuten totesit. Kontekstistä ei paljastu
keneen kotiin suomalainen kysyjä viittasi.
Mut joo, rehellisyyden nimissä minäkin
luulin sen tarkoittavan Ainon omaa luukkua,
että siinä mielessä meni väärin ;D

[Yufina]

Olisi pari lausetta jotaka haluaisin tarkistuttaa


Olen aikeissa mennä matkalle. りよこうにかこうとおもいます。
Haluaisin joksus kokkeilla mennä japaniin. いつか日本へ行ってみたいとおもいます。

Ja noita en tiedä
食べてみる = kokeilla syödä, mut tarttis saada "kokeilen syödä tuota"
En ole kertaakaan käynyt japanissa.

[kuriTori]

tietääkö joku sanan vapaus japaniksi? ihan puhtaasta mielenkiinnosta

[Silja]

tietääkö joku sanan vapaus japaniksi? ihan puhtaasta mielenkiinnosta

発言の自由 [はつげんのじゆう/hatsugen no jiyuu], 発言 = puhe, ilmaisu ja 自由 = vapaus.