Finn-go ni tsuite no shitumon

[Tanabe]

こんにちは。

下（した）にある文章（ぶんしょう）は、最近（さいきん）の話題（わだい）からのものです。
Allaolevat lauseet ovat äskeisilta aiheilta.

そこには沢山（たくさん）の短（みじか）くなった単語（たんご）があります。（太文字の単語）
Tuossa on paljon lyhentäneitä sonoja. (paksut sanat)

それらの意味（いみ）は何（なに）ですか？　また、なぜ短（みじか）くされているんですか？
Mitä ne tarkoittavat? ja miksi ne ovat lyhennettu?

さらに、他（ほか）のそのような例（れい）も知（し）りたいのですが。
Lisäksi, haluaisin tietää muita sellaisia esimerkkejä.

よろしくお願いします。

---
Vielä lisäys tohon edelliseen kysymykseen ....
....elikkäs tässä tapauksessa kyse on mun pojasta nimeltään ....
Vielä yks kysymys...
Ainakin mä ymmärtäisin tuon....
Ehkä nuo kanji kirjoituksina on hiukan hankalat, nii vähän noiden katakanojen puoleen oon kääntymässä.
Eli tämä "Olli-poika(ni)" olis tarkoitus tulla tatuointina mulle, joten .....
Kiitos muuten kaikille jotka on auttanu tässä asiassa ja aikas nopeasti on tullu vastauksia näihin kysymyksiin. :)
----

[Silja]

そこには沢山（たくさん）の短（みじか）くなった単語（たんご）があります。（太文字の単語）
Tuossa on paljon lyhentäneitä sonoja. (paksut sanat)

それらの意味（いみ）は何（なに）ですか？　また、なぜ短（みじか）くされているんですか？
Mitä ne tarkoittavat? ja miksi ne ovat lyhennettu?

Sanat on lyhennetty, koska ne ovat puhekielisessä muodossa. Kuten japanissakin, niin myös suomessa puhekielessä sanat ovat mahdollisimman helppoja ääntää ja nopeita sanoa. Siksi osa kirjaimista putoaa pois.

Tohon --> tuohon
Mun --> Minun
Yks --> Yksi
Mä --> Minä
Oon --> Olen
Mulle --> Minulle
Auttanu --> auttanut
Tullu --> tullut

Muita esimerkkejä
Pronominit

(kirjakieli --> puhekieli)
Tuo --> toi
Tuossa --> tossa
Tuonne --> tonne

Sinun --> sun
Sinä --> sä
Sinulle --> sulle
Sinua ---> sua
Minua ---> mua

Numerot

Kaksi --> kaks
Viisi --> viis
Kuusi --> kuus
Seitsemän --> seittemä(n)
Kahdeksan --> kaheksa(n)
Yhdeksän --> yheksä(n)
Kymmenen --> kymmene(n)
Yksitoista --> ykstoist(a)
Kaksitoista --> kakstoist(a)
- - -
Kaksikymmentä --> kakskyt
Kaksikymmentäyksi --> kakskytyks
- - -
Kolmekymmentä --> kolkyt
Neljäkymmentä --> nelkyt
Viisikymmentä --> viiskyt
Kuusikymmentä --> kuuskyt
Seitsemänkymmentä --> seiskyt
Kahdeksankymmentä --> kaheksakyt
Yhdeksänkymmentä --> yheksäkyt
- - -
Kaksisataa --> kakssataa
Viisituhatta --> viistuhat(t)
- - -
7859 --> seittemäntuhat(t) kaheksasataa viiskytyheksä

Sen lisäksi numeroista on myös toisenlaiset lyhennökset. Näitä käytetään kun lasketaan jotain esineitä tai asioita ääneen, esimerkiksi kuinka monta ihmistä on paikalla tai vaikka rahoja.

Yksi --> yy
Kaksi --> kaa
Kolme --> koo/kol
Neljä --> nee/nel
Viisi --> vii
Kuusi --> kuu
Seitsemän --> see
Kahdeksan --> kasi
Yhdeksän --> ysi
Kymmenen --> kymppi
11 --> yytoo
12 --> kaatoo
13 --> kootoo
- - -
20 --> kakskyt
21 --> kaayy
22 --> kaakaa
23 --> kaakoo
- - -
30 --> kolkyt
31 --> kooyy
32 --> kookaa
33 --> kookoo
- - -
165 --> satakuuvii

Verbit

Olla-verbi
(Minä) olen --> (mä) oon
(Sinä) olet --> (sä) oot
(Hän/se) on --> (se) o(n) [puhekielessä ei käytetä lainkaan pronominia "hän"]
(Me) olemme --> (me) ollaan
(Te) olette --> (te) ootte
(He/ne) ovat --> (ne) o(n)

Muut
Minä menen/tulen/ajattelen/panen --> Mä meen/tuun/ajattele(n)/paan*
Sinä menet/tulet/panet --> Sä meet/tuut/paat*
Hän/se menee/tulee/panee --> Se menee/tulee/panee
Me menemme/tulemme/ajattelemme/panemme --> Me mennää(n)/tullaa(n)/ajattelaa(n)/pannaa(n)
Te menette/tulette/panette --> Te meette/tuutte/paatte*
He/ne menevät/tulevat/panevat --> Ne menee/tulee/panee

* Merkityksessä "laittaa, asettaa".

Verbin keskellä oleva "n" tai "l" jää pois yksikön ensimmäisessä ja toisessa persoonassa (minä & sinä) ja monikon toisessa persoonassa (te). Monikon esimmäisen personan (me) verbimuoto on sama kuin passiivin preesens.

Muuta
Partitiivi:
Minä syön riisiä --> Mä syön riisii
Hän pelaa peliä --> Se pelaa pelii
Jorma juo maitoa --> Jorma juo maitoo

Eli sanan viimeinen "a" tai "ä" pois ja sitä edeltävä vokaali kahdentuu.

Sitten vielä pari pientä korjausta:

Tuossa on paljon lyhentäneitä sonoja. (paksut sanat)

Tuossa on paljon lyhennettyjä sanoja. (lihavoidut sanat)

"Lyhentäneitä sanoja" tarkoittaa, että sanat ovat lyhentäneet jotain. "Lyhennettyjä sanoja" tarkoittaa, että joku on lyhentänyt sanoja. Toivottavasti tajuat mitä yritän sanoa...

Mitä ne tarkoittavat? ja miksi ne ovat lyhennettu?

Miksi ne on lyhennetty?

Vähän samantapainen tilanne kuin edellisessä lauseessa. Voidaan siis periaatteessa sanoa myös "Miksi joku on lyhentänyt sanoja?". (Mutta näin ei sanota kuulostaa hieman oudolta.)

Lisäksi, haluaisin tietää muita sellaisia esimerkkejä.

Lisäksi haluaisin tietää muita samanlaisia esimerkkejä.

[hyperconjugated]

こんにちは。
---
Vielä lisäys tohon edelliseen kysymykseen ....
....elikkäs tässä tapauksessa kyse on mun pojasta nimeltään ....
Vielä yks kysymys...
Ainakin mä ymmärtäisin tuon....
Ehkä nuo kanji kirjoituksina on hiukan hankalat, nii vähän noiden katakanojen puoleen oon kääntymässä.
Eli tämä "Olli-poika(ni)" olis tarkoitus tulla tatuointina mulle, joten .....
Kiitos muuten kaikille jotka on auttanu tässä asiassa ja aikas nopeasti on tullu vastauksia näihin kysymyksiin. :)
----

Kyse on puhekielestä:
tuohon--(puhekieli)-->tohon
minun--(puhekieli)-->mun
yksi--(puhekieli)-->yks
minä--(puhekieli)-->mä
olen--(puhekieli)-->oon
minulle--(puhekieli)-->mulle
auttaneet--(puhekieli)-->auttanu
tullut--(puhekieli)-->tullu

nonde kudasai--(puhekieli)-->nonde
shinakereba naranai--(puhekieli)-->shinakucha

Tai jotain sinnepäin...

Kielioppi korjattuna:
Vielä lisäys tuohon edelliseen kysymykseen ....
....elikä tässä tapauksessa kyse on minun pojastani nimeltään ....
Vielä yksi kysymys...
Ainakin minä ymmärtäisin tuon....
Ehkä nuo kanjit kirjoituksina ovat hiukan hankalia, niin vähän noiden katakanojen puoleen olen kääntymässä.
Eli tämän "Olli-poika(ni)" olisi tarkoitus tulla tatuointina minulle, joten .....
Kiitos muuten kaikille, jotka ovat auttaneet minua tässä asiassa ja aika nopeasti on tullut vastauksia näihin kysymyksiin. :)

edit: Silja kerkes ensin, epistä.
Silja kerkesi (vastaamaan) ensin, epäreilua.

[Tanabe]

Kiitos Silja ja kiitos hyperconjugated!

Sen lisäksi numeroista on myös toisenlaiset lyhennökset.
Näitä käytetään kun lasketaan jotain esineitä tai asioita ääneen,
esimerkiksi kuinka monta ihmistä on paikalla tai vaikka rahoja.

面白（おもしろ）い！　日本語（にほんご）でも同（おな）じような省略（しょうりゃく）があります。
Mielenkiintoista! Japaninkielessäkin on samanlaisia lyhennyksiä.

Yksi = いち　（ひとつ）--> yy = ひー
Kaksi = に　（ふたつ） --> kaa = ふー
Kolme = さん　（みっつ） --> koo/kol = みー
Neljä = し/よん　（よっつ） --> nee/nel = よー
Viisi = ご　（いつつ） --> vii = いつ
Kuusi = ろく　（むっつ） --> kuu = むー
Seitsemän = ひち/なな　（ななつ） --> see = なー
Kahdeksan = はち　（やっつ） --> kasi = やー
Yhdeksän = きゅう/くぅ　（ここのつ） --> ysi = こん
Kymmenen = じゅう　（とう） --> kymppi = とう
Tuossa ():ssa on laskento muoto.

さらに日本（にほん）には九九（くく）と言（い）われる省略（しょうりゃく）された掛（か）け算（ざん）があります。
Lisäksi Japanissa on KUKU niminen lyhennetty kertolasku.

Esim.
2 x 2 = 4　(2･2= 4)

普通（ふつう）はこれを「２掛ける２は４（にかけるにはよん）」と読（よ）みます。
Yleensä tuo luetaan ”kaksi kertaa kakusi on neljä”.

でも、九九（くく）では「ににんがし」と読（よ）みます。
Mutta luetaan niin ” ににんがし” KUKU-laskulla.

とても短（みじか）いので覚（おぼ）えやすく、小学校２年生（しょうがっこうにねんせい）で 2 x 2 から 9 x 9 まで教（おそ）わります。
Tosi lyhyt ja helppo muistaa, sillä opetetaan 2x2:sta 9x9:hun peruskoulun ala-asten 2 luokassa.

Lisää esim.
2 x 2 = 4 （ににんがし) 、2 x 3 = 6 （にさんがろく) 、2 x 4 = 8 （にしがはち)、・・・
9 x 8 = 72 （くはななじゅうに) 、9 x 9 = 81 （くくはちじゅういち)

フィンランドにも九九（くく）のようなものがありますか？
Onko Suomessakin samanlaisia niin kuin KUKU-laskuja?

Sitten vielä pari pientä korjausta:

Kiitos avustasi, Silja!
Tajuan hyvin mitä sinä kirjoitit.

[Belorfyn]

とても短（みじか）いので覚（おぼ）えやすく、小学校２年生（しょうがっこうにねんせい）で 2 x 2 から 9 x 9 まで教（おそ）わります。
Tosi lyhyt ja helppo muistaa, sillä opetetaan 2x2:sta 9x9:hun peruskoulun ala-asten 2 luokassa.

フィンランドにも九九（くく）のようなものがありますか？
Onko Suomessakin samanlaisia niin kuin KUKU-laskuja?

フィンランドの小学校にもそのように2x2から9x9まで教わります。
使う言葉は別に特別じゃないですけど。
Myös Suomessa ala-asteella opetetaan kertotaulut 2x2-9x9.
Opettelussa ei tosin käytetä mitenkään erityisiä sanoja tai muistilauseita (kuten "ににがし").

[Tanabe]

Belorfynさん、お久しぶりです。

フィンランドの小学校にもそのように2x2から9x9まで教わります。
使う言葉は別に特別じゃないですけど。

そうですか。
すると、9x9=81 は
"yhdeksän kertaa yhdeksän on kahdeksankymmentäyksi"
と言って覚えるのですか？
フィン語の数字は長くて大変ですね！ :)

[Silja]

すると、9x9=81 は
"yhdeksän kertaa yhdeksän on kahdeksankymmentäyksi"
と言って覚えるのですか？
フィン語の数字は長くて大変ですね！ :)

Voihan sitä aina sanoa "yheksä kertaa yheksä o(n) kaheksakytyks"... ;)

[ji-ya]

ysi kertaa ysi o(n) kasiyks

[Tanabe]

ysi kertaa ysi o(n) kasiyks

おやおや、ここまで省略されると日本の九九（くく）と同じですね！
どうもありがとう。

[Belorfyn]

ysi kertaa ysi o(n) kasiyks

おやおや、ここまで省略されると日本の九九（くく）と同じですね！
どうもありがとう。

ええ、でもフィン語のなんばー省略は「ふぃんらんどのくく」だけじゃないんです。
（その文はちょっと。。。ね？　ゴメンね、今はちょっと。。）

[Flarona]

onko -> onks

Pronominit

Sinun --> sun
Sinä --> sä
Sinulle --> sulle
Sinua ---> sua
Minua ---> mua

Numerot
...
Seitsemänkymmentä --> seiskyt
Kahdeksankymmentä --> kaheksakyt
Yhdeksänkymmentä --> yheksäkyt
...

Minun murteellani nuo sanotaan näin:
(Miun murteella nuo sanotaa tälleen:)

minä -> mie
sinä -> sie
hän/se -> hää/se (Tällä murrealueella käytetään hän-sanaa, mutta se tuntuu olevan joko epätavallisen kunnioittava tai vähän pilkallinen. Esim. "No tehköö hää miten tykkää.")
me -> myö
te -> työ
he -> hyö

minun -> miun
sinun -> siun
meidän -> meijän

minua -> minnuu/miuta
sinua -> sinnuu/siuta

70 -> seitkyt
80 -> kahekskyt
90 -> yhekskyt

---

Syötkö sinä? -> Syöt sie? / Syöksie?

// Äh. Onnistuin lähettämään tämän, vaikka piti laittaa vain esikatselu. ._.'

[otto]

sitten on:
murretta myöskin
kuinka---kui

ja sitten nuo 20-29
esim. 21 voi olla kakskytyks
,mutta ainakin minä sanon ja monet muut sanovat tuohon "ä"n eli
21-kakskytäyks
22-kakskytäkaks jne.

[Aile]

Pakko huomauttaa, että omalla murteellani sana "kui" tarkoittaa "miksi", ei "miten/kuinka". Mahtaako olla Länsi-Suomessa vain? Ainakin hiukan kauempaa kotoisin olevilla kavereilla on ollut vaikeuksia ymmärtää, esim:

"Mennäänkö kauppaan?"
"Kui? (Miksi)"
"....Kävellen?"
Eli kaveri ymmärsi, että kysyin "Miten".

[Tanabe]

「～することを続ける」というのを jatkaa を使ってどう表現すれば良いですか？
jatkaa + [verbi]maan/mään と言う事ができますか？

例えば、
「書くことを続けます。」を Jatkan kirjoittamaan. と言うことができますか？
もし、できないなら、どう言えばいいですか？

[kame]

「~することを続ける」というのを jatkaa を使ってどう表現すれば良いですか?
jatkaa + [verbi]maan/mään と言う事ができますか?

例えば、
「書くことを続けます。」を Jatkan kirjoittamaan. と言うことができますか?
もし、できないなら、どう言えばいいですか?

jatkaa の正しい使い方:
jatkan kirjoittamista
jatkaa lukemista
He jatkoivat television katsomista.

[juulia]

あれもあるちゃけど。。。

博多弁とか関西弁とかありますよね？
ヘルシンキ弁でmäというんですが、rovaniemiならmieと言います。

色々あります。

たとえば博多弁ならだからという言葉はやけんになります。
それと同じようです。

たまに言葉は全然違います。
お母さんの事は、ヘルシンキならmutsiと言いますが、普通にはäiti

[alantin]

「～することを続ける」というのを jatkaa を使ってどう表現すれば良いですか？
jatkaa + [verbi]maan/mään と言う事ができますか？

例えば、
「書くことを続けます。」を Jatkan kirjoittamaan. と言うことができますか？
もし、できないなら、どう言えばいいですか？

"jatkaa"って時々"mennä"とちょっと同じ意味になるんですけど、「何か止めてから何かする」という意味が付いてくるんです。

例えば
He jatkoivat katsomaan televisiota
彼らは(あれから)テレビを見た。

(Jatkan kirjoittamaan) をちょっと考えば、「ここから(どこかへ行って)、なにか書く」という意味になってしまうんですが、kameさんが言ったとおり(jatkan kirjoittamista)は「(私は)書くことが続く」と言う意味です。

説明はよく出来ないそうですけど。。。(笑)

[Tanabe]

"jatkaa"って時々"mennä"とちょっと同じ意味になるんですけど、「何か止めてから何かする」という意味が付いてくるんです。

なるほど。そんな風なちょっとちがったニュアンスになってくるんですね。勉強になりました。
alantinさん、ありがとうございます。

[Cherry asa]

Sitten ainoat stadin slangin sanat mitkä tiedän.

Dösä=bussi
venata=odottaa (perusmuoto?) puheessa se on venaa=odota tai jotkut kuten siskoni sanovat venttaa. Mainittiinko puhekielen muoto: oota?
skeba tai skitta=kitara
fleda=hiukset, tukka. Hei vähänks sullon makee fleda! Kirjakielellä tai jotain: Sinulla on hienot hiukset/ hieno kampaus. (Tässä tapauksessa tarkoitetaan kai kuitenkin enemmän kampausta?...)

[Tanabe]

Mikä "nakki ja makkara" tässä threadissa tarkoittaa?

[Belorfyn]

Mikä "nakki ja makkara" tässä threadissa tarkoittaa?

Se on jatkoa yllä olevaan "vuonna" sanaan, joten lause on "(aloitin opiskelun ) vuonna nakki ja makkara". Tarkoittaa siis tässä epämääräistä vuotta joskus menneisyydessä. Loogisesti tuossa ei ole mitään järkeä, eikä se ole edes mikään yleinen ilmaisu. Itse en ollut ehkä koskaan kuullut sitä, mutta minun on helppo päätellä sen tarkoitus.
Se on olevinaan hauska. Myös "vuonna kivi ja käpy" on ihan sama asia.
"Vuonna yksi ja kaksi" on samanlainen, tapa ilmoittaa että joku tapahtui niin kauan aikaa sitten ettei edes muista tai vastaavaa. Tämä viimeinen on aika yleinenkin.
覚えないくらい遠い昔のこと
関係ないくらい遠い昔のこと
知りたくもないくらい遠い昔のこと
とりあえず、遠い昔のこと
。。て感じ?
Tuo ilmenee myös siitä, että yleensä sanotaan "...joskus vuonna yks ja kaks...".
-Kauanko olet opiskellut japania?
- Emmä tiedä. Jostain vuodesta yks ja kaks.
いつから日本語を勉強しているの?
わからないけど。。昔からやってる。。[/i]

[Tanabe]

Se on jatkoa yllä olevaan "vuonna" sanaan, joten lause on "(aloitin opiskelun ) vuonna nakki ja makkara". Tarkoittaa siis tässä epämääräistä vuotta joskus menneisyydessä. Loogisesti tuossa ei ole mitään järkeä, eikä se ole edes mikään yleinen ilmaisu.

Kiitos selityksestäsi. Mielenkiintoista ilmaisua!
Voin ymmärtää, että sellainen merkitys tulee "vuonna kivi ja käpy":stä, mutta en voinut arvata mitään "vuonna nakki ja makkara":sta.

[alantin]

Näitä on monta.
"Vuonna nakki ja makkara" on musta yksi yleisimpiä. Myös pelkkä "Vuonna nakki" käy.
Muitakin on. Esim:

"Vuonna kilpi ja kypärä"

[Tanabe]

Tässä on eräs lause uutisista.
"Kahvipannu on kuumana kaikille, jotka tulevat kylään."
Mikä tuo "kahvipannu on kuumana" tarkoittaa?

[Silja]

「すべての訪問者は、歓迎される訪問者」。訪問者は歓迎されば、コーヒーもおごると言う意味を表す。フィンランド人は本当にコーヒーが好きね。;)

[Tanabe]

「すべての訪問者は、歓迎される訪問者」。訪問者は歓迎されば、コーヒーもおごると言う意味を表す。フィンランド人は本当にコーヒーが好きね。;)

Siljaさん、説明ありがとうございます。
なるほど、歓迎されるという意味ですか。面白い表現ですね。

では、歓迎されないときは？？

例えば
Kahvipannu on kylmänä paholaisille.
なーんて...言わないですよね。^^)

[Flarona]

では、歓迎されないときは？？

例えば
Kahvipannu on kylmänä paholaisille.
なーんて...言わないですよね。^^)

そう、言いませんよ。＾＾
ここの‐ｌｌｅの意味は「～のために」なので、「Kahvipannu on kylmänä paholaisille.」というのはおかしいと思います。そして、日本語にすると「Kahvipannu on kylmänä paholaisille.」はたぶん、「悪魔を待っている間コーヒーが冷たくなくならないようにする」となるかもしれません。悪魔のために好きなアイスコーヒーを作ったという意味かな？（＾＾）

他の表現もありますからこんな言い方はいらないと思います。他の表現の否定を使います。
たとえば、Ovet ovat auki kaikille. -> Ovet eivät ole auki minulle.
Kaikki ovat tervetulleita. -> Kuokkavieraat eivät ole tervetulleita.
今はこの以外の表現が思い浮かべません。

でも、たとえば私はコーヒーが嫌いなので、kuvaannollinen/kuvainnollinen表現が使いたいか、実際にコーヒーをおごるつもりの場合だけで使ったほうがいいと思います。遊びに来る友達から電話を受けると、「Pidän kahvin kuumana.」と言っていいと思います。
そして、初めての例文（Kahvipannu on kuumana kaikille, jotka tulevat kylään.）はね、「いつでもいいから、遊びに来てください、誰でも遊びに来ると歓迎ですよ」という意味です。

※もう眠くなったので失敗があるかも知れませんん。

[Tanabe]

では、歓迎されないときは？？

例えば
Kahvipannu on kylmänä paholaisille.
なーんて...言わないですよね。^^)

そう、言いませんよ。＾＾

そうですよね。
やはりこんな変なフィン語はないですよね～。

他の表現もありますからこんな言い方はいらないと思います。他の表現の否定を使います。
たとえば、Ovet ovat auki kaikille. -> Ovet eivät ole auki minulle.
Kaikki ovat tervetulleita. -> Kuokkavieraat eivät ole tervetulleita.
今はこの以外の表現が思い浮かべません。

なるほど、このような言い方もあるんですね。

ところで、kuokkavieras は、「招待されていない人」「招かれざる客」という意味ですが、単に kuokka というと農具の「鍬（すき）」のことですよね。
なぜ kutsumaton vieras のことを kuokkavieras などと言うのでしょう？

でも、たとえば私はコーヒーが嫌いなので、kuvaannollinen/kuvainnollinen表現が使いたいか、実際にコーヒーをおごるつもりの場合だけで使ったほうがいいと思います。遊びに来る友達から電話を受けると、「Pidän kahvin kuumana.」と言っていいと思います。

了解です。
使う場面がよく解りました。

今回のFlaronaさんの日本語にはほとんど間違いが無いですよ。素晴らしい!!
敢えて言えば次の文だけかな。

今はこの以外の表現が思い浮かべません。
↓
今はこれ以外の表現が思い浮かびません。
tai
今はこの表現以外は思い浮かびません。

[Zhivago]

ところで、kuokkavieras は、「招待されていない人」「招かれざる客」という意味ですが、単に kuokka というと農具の「鍬（すき）」のことですよね。
なぜ kutsumaton vieras のことを kuokkavieras などと言うのでしょう？

それはね、

昔と同じく、今日のフィンランド語にはKutsumaton vierasという言葉は泥棒の意味がする。　そして、昔のフィナランドは貧乏な国で、そのごろの泥棒さんたちが人参やかじゃが芋も盗んでた。 素手で掘るは難しいので泥棒っては農具（鍬）を使ってた。　

招かれた人には農具が必要ない、（今日も、大昔も） だから鍬を持ってくる人は歓迎されない客。



　

[Tanabe]

昔と同じく、今日のフィンランド語にはKutsumaton vierasという言葉は泥棒の意味がする。　そして、昔のフィナランドは貧乏な国で、そのごろの泥棒さんたちが人参やかじゃが芋も盗んでた。 素手で掘るは難しいので泥棒っては農具（鍬）を使ってた。　

招かれた人には農具が必要ない、（今日も、大昔も） だから鍬を持ってくる人は歓迎されない客。

Onpas mielenkiintoista sanan alkuperä!
Kiitos selityksestäsi!

Muuten, tein virheen.

単に kuokka というと農具の「鍬（すき）」のことですよね。

Tuo 鍬 ei lueta すき vaan くわ.
すき on kanjeilla 鋤.
Menin sekaisin, anteeksi!!

Muokasin vähän lauseitasi. :)
昔と同じく、今日のフィンランド語のKutsumaton vierasという言葉には泥棒という意味がある。　そして、昔のフィンランドは貧乏な国で、そのころの泥棒(さん pois)たちは人参や(か pois)じゃが芋も盗んでた。 素手で掘るは難しいので泥棒(って pois)は農具（鍬）を使ってた。　

huom)　意味がする　→　意味がある