Milloin se kaikki tapahtui?
Tiettyyn aikaan sidottujen tekojen ilmaiseminen
Tässä oppitunnissa käymme läpi erilaisia tapoja ilmaista tekoja, jotka tapahtuvat jonkin tietyn ajanjakson sisällä. Opimme erityisesti kuinka sanoa: 1) teko, joka tekeminen on juuri päättynyt 2) teko, joka tehdään välittömästi toisen teon jälkeen 3) teko, joka tehdään kun toinen teko on meneillään ja 4) teko, jota toistetaan jatkuvasti.
Juuri päättyneiden tekojen ilmaiseminen 「～ばかり」:n avulla
Tätä erittäin käyttökelpoista kielioppirakennetta käytetään osoittamaan, että jonkin teon tekeminen on juuri lopetettu. Esimerkiksi, ensimmäistä kertaa kun tosissaan toivoin, että osaisin sanoa jotain tämän tapaista oli kun halusin kohteliaasti kieltäytyä ruokailukutsusta, koska olin juuri syönyt. Sanoaksesi näin, ota sen verbin mennyt muoto, jonka haluat sanoa olevan juuri päättynyt, ja liitä siihen 「ばかり」. Tätä 「ばかり」:a käytetään vain verbien menneen muodon kanssa eikä tätä pidä sekoittaa 「ばかり」:in, jota käytetään substantiivien kanssa määrien ilmaisemisessa.
Aivan kuten aikaisemminkin läpikäyty 「ばかり」, puhekielessä voidaan käyttää muotoa 「ばっか」 muodon 「ばかり」 sijasta.
「ばかり」:n käyttäminen teoista, jotka ovat juuri päättyneet
- Osoittaaksesi, että teko on päättynyt juuri hiljattain, ota verbin mennyt muoto ja lisää siihen 「ばかり」.
例） → →
- Tuttavallisessa puhekielessä, 「ばかり」 voidaan lyhentää muotoon 「ばっか」
例） ばかり → ばっか
Näin saatua tulosta voidaan käsitellä kuten mitä tahansa substantiivia.
| Myönteinen | Kielteinen |
|---|
| ばかり（だ） | Söi juuri | ばかりじゃない | Ei syönyt juuri |
Esimerkit
（１） 、ばかりなので、がです。
- Anteeksi, mutta olen juuri syönyt enkä ole nälkäinen.
（２） をばかりで、。
- Juoksin juuri 10 kilometriä ja olen hirveän väsynyt.
（３） 、にばかりです。
- Tulin juuri nyt takaisin kotiin.
Seuraavassa joitain esimerkkejä lyhennetystä versiosta.
（１） をばっかなのに、が。
- Siitä huolimatta, että söin juuri lounasta, olen jo nälkäinen.
（２） 、ばっかなの？
- Eikä, heräsitkö vasta äsken?
「とたん」:n käyttäminen sanottaessa että jotain tapahtui heti toisen tapahtuman perään
Eräänlaisena lisänä 「ばかり」:lle käymme nyt läpi yhden tavan sanoa, että jotain tapahtui heti kun jotain muuta tapahtui. Käyttääksesi tätä rakennetta lisää 「とたん」 ensimmäisen tapahtuman menneeseen muotoon. On myös yleistä liittää kohdepartikkeli 「に」 ilmaisemaan täsmällistä ajankohtaa.
「とたん」:n käyttäminen sanottaessa että jotain tapahtui heti toisen tapahtuman perään
- Muuta verbi, joka tapahtui ensin, menneeseen muotoon ja liitä siihen 「とたん」 tai 「とたんに」.
- 例） → → とたん（に）
- 例） → →
※Huom! Voit käyttää tätä rakennetta ainoastaan asioista, joiden tapahtuminen ei ole omassa hallinnassasi.
Esimerkit
（１） をとたんに、が。
- Heti kun avasin ikkunan, kissa hyppäsi ulos.
Tutkaile myös näitä vanhan kunnon WWWJDIC:in esimerkkilauseita lisäesimerkkeinnä.
On tärkeä tajuta, että tätä rakennetta voi käyttää ainaostaan seikoista, jotka tapahtuvat heti toistensa perään, mutta ei teoista, jotka sinä itse teet. Vertaa esimerkiksi seuraavia lauseita.
（誤） をとたんに、に。
- (Sinä itse suoritit vessaan menemisen teon, joten näin ei voi sanoa.)
（正） をとたんに、。
- (Koska uniseksi tuleminen on jotain, jonka tapahtuminen ei ole omassa hallinnassasi, tämä lause on ok.)
「」:n käyttäminen ilmaistessa samanaikaisia tekoja
Voit käyttää 「」:a ilmaistessa yhden teon tapahtumista samaan aikaan jonkin toisen teon kanssa. Käyttääksesi 「」:a, muuta ensimmäinen verbi vartalomuotoon ja liitä siihen 「」. Vaikkakin harvinaista, voit myös liittää 「」:n kielteiseen verbiin ilmaistaksesi kielteistä muotoa. Tähän rakenteeseen ei liity aikamuotoa, koska jälkimmäinen verbi määrittää sen.
「」:n käyttäminen samanaikaisten tekojen ilmaisemisessa
- Muuta ensimmäinen verbi vartalomuotoon ja liitä siihen 「」
- 例） → →
- Kielteisessä muodossa liitä 「」 verbin kielteiseen muotoon
- 例） → →
Esimerkit
（１） を、を。
- Tehdä läksyt samalla kun katselee TV:tä.
（２） を、へのが。
- Tykätä kävellä kouluun musiikkia kuunnellen.
（３） に、のをほしいのはと？
- Etkö ole sitä mieltä, että jos haluaa toisen ymmärtävän tunteitaan vaikka ei sano mitään, on itsekäs.
Huomaa, että lause päättyy, kuten tavallista, pääverbiin. Tämä tarkoittaa, että lauseen päätoiminto on se verbi, joka lopettaa lauseen. 「」 kuvailee vain toista toimintoa, joka myöskin tapahtuu. Jos vaihdamme verbien paikkaa vaikkapa esimerkissä （１）, jolloin saadaan lause 「を、を。」, muuttuu merkitys muotoon "Katsoa TV:tä samalla kun tekee läksyjä". Toisin sanoen, päätapahtumaksi tulee tässä tapauksessa TV:n katsominen ja läksyjen tekeminen kuvailee tekoa, joka tapahtuu samaan aikaan.
Pääverbi määrää lauseen aikamuodon, joten 「」:an liitetty verbi ei voi taipua eri aikamuodoissa.
（１） を、を。- Katsoa elokuvaa popcornia syöden.
（２） を、を。- Katsoi elokuvaa popcornia syöden.
（３） を、をいた。- Oli kirjoittamassa kirjettä vihellellen.
「」:n käyttäminen olemisen ilmaisun kanssa merkityksessä "vaikka"
Edistyneempi käyttätapa 「」:lle on käyttää sitä epäsuoran olemisen ilmaisun kanssa. Toisin sanoen sitä voi käyttää substantiivien ja adjektiivien kanssa puhuttaessa mitä jokin on vaikka jokin toinen on jotain muuta. Epäsuora olemisen ilmaus tarkoittaa, ettei tätä rakennetta sovi käyttää väitelauseen muodostavan 「だ」:n yhteydessä, liitä pelkkä 「」 substantiiviin tai adjektiiviin. Esimerkiksi yleinen tapa käyttää tätä rakennetta on sanottaessa:"Vaikka (siitä huolimatta, että) se onkin valitettavaa, niin jotain jotain...". Japaniksi tämä sanottaisiin 「・・・」
Voit myös liittää mukaanlukevan partikkelin 「も」 「」:an, jolloin saat muodon 「も」. Tämä muuttaa merkityksen "vaikasta" muotoon "vaikkakin" (siitäkin huolimatta, että).
「」:n käyttäminen olemisen ilmaisun kanssa merkityksessä "vaikka" ja 「も」:n käyttäminen merkityksessä "siitäkin huolimatta, että"
- Sanoaksesi "vaikka / huolimatta, siitä että [X] on joitain, jotain muuta" liitä 「」 [X]:ään
- 例） →
- Sanoaksesi "vaikkakin / siitäkin huolimatta, että [X], niin jotain muuta" liitä 「」 [X]:ään
- 例） →
Esimerkit
（１） が、、は。
- Paljon työtä ilmaantui ja vaikka se onkin valitettavaa, asiat tulivat siihen tilaan, etten voi mennä tänään.
（２） 、なをよ。
- Siitäkin huolimatta, että olen köyhä, päädyin ostamaan korkealaatuisen laukun.
（３） は、、はとだ。
- Vaikkakin hän on aloittelija, hänen todelliset kykynsä ovat samalla tasolla ammattilaisten kanssa.
「まくる」:n käyttäminen kun jotain toistetaan holtittoman hillittömästi
WWWJDIC määrittelee hyvin ytimekkäästi tämän verbin määritelmällä "verbin liite, joka ilmaisee holtitonta heittäytymistä toimeen". Valitettavasti sanakirja ei jatka kertomalla täsmälleen kuinka sanaa oikesti käytetään. Itse asiassa, tässä ei ole paljonkaan selitettävää: Otetaan verbin vartalo ja liitetään siihen 「まくる」. Koska tämä kuitenkin kuvaa jatkuvaa tekemistä, 「まくる」 on kestomuodossa, jollei teko tapahdu tulevaisuudessa. Tämä on hyvin epämuodollinen ilmaus.
「まくる」:n käyttäminen toistuvista teoista
- Muuta ensimmäinen verbi vartalomuotoon ja lisää 「まくっている」.
- 例） → → まくっている
Voit käyttää kaikkia tavallisia taivutusmuotoja, joita voit käyttää minkätahansa muunkin verbin kanssa.
| Myönteinen | Kielteinen |
|---|
| Ei-mennyt | まくっている | Olla tekemässä koko ajan | まくっていない | Ei olla tekemässä koko ajan |
|---|
| Mennyt | まくっていた | Oli tekemässä koko ajan | まくっていなかった | Ei ollut tekemässä koko ajan |
|---|
Esimerkit
（１） に、をまくっているよ。
- Jäin koukkuun peleihin ja viime aikoina en ole muuta tehnytkään kuin käyttänyt tietokonetta.
（２） にはをまくっていた。
- Kun olin USA:ssa, join kokista ihan koko ajan.
This page has last been revised on 2004/12/18
