| Kirjoittaminen | | Ääntäminen |
| 자모 - korean kirjaimet |
| Vokaalit |
| Konsonantit |
| Tavujen muodostaminen |
| Taulukko korean kirjaimista |
| Linkit |
Korean kirjoitusjärjestelmä on nimeltään 한글, hangeul, ja se merkitsee sekä "mahtavaa kirjoitusta" että "korealaista kirjoitusta". Hangeul on korean kielessä ainutlaatuinen kirjaimisto eikä sitä käytetä minkään muun kielen kuin korean kirjottamiseen. Kirjoitusjärjestelmän kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian neljäs kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. Tätä ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja-kirjoitusmerkkien avulla. Hangeulin keksimisen jälkeen sitä ja hanja-merkkejä käytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisperäiset sanat) ja hangeulilla alkuperäiset koreankieliset sanat. Nykyään hanjoja käytetään yhä vähemmän ja vähemmän.
En nyt toistaiseksi keskity kuvaamaan korean kirjoitusjärjestelmää tai ääntämistä kovin tarkkaan. Seuraavaksi siis vain kirjoitusjärjestelmän ja ääntämisen yleisimmät piirteet. Kirjoitusjärjestelmän ja ääntämisen opiskelua varten netistä löytyy useita sivuja, jotka ovat tosin englanninkielisiä. Paras puoli näissä sivuissa on kuitenkin se, että niillä voi oikeasti kuunneella miltä kukin äänne kuulostaa. Eihän pelkkien ääntämisohjeiden antaminen kirjoitettuna ei ole mitään oikeaan ääneen verrattuna. Katso tästä lista hyväksi havaitsemistani sivuista.
Hanguelin perusyksikkö on kirjain, 자모 [jamo]. Jamot jaetaan vokaaleihin ja konsonantteihin. Perusvokaaleja on 6 kappaletta ja -konsonantteja 10 kappaletta. Vokaleista on lisäksi olemassa kahdentyyppisiä kahden perusvokaalin yhteen sulautumia (yhteensä 15 kappaletta). Peruskonsonanttien lisäksi osasta konsonatteja on olemassa aspiroituneet ("kova äänne") versiot (4 kappaletta) sekä osasta myös ns. kaksoiskonsonantit tai katkoäännekonsonantit (5 kappaletta).
Seuraavassa taulukossa ovat korean 6 perusvokaalia, joiden pohjalta kaikki muut vokaalit ja vokaaliyhdistelmät on johdettu.
| 자모 | ㅏ | ㅓ | ㅗ | ㅜ | ㅡ | ㅣ |
| romanisointi | a | eo | o | u | eu | i |
| ääntäminen | [a] | [ʌ] | [o] | [u] | [ɯ] | [i] |
Kuuntele miltä kukin vokaali kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Basic vowels". Älä hämäänny vokaalin vasemmalla tai yläpuolella olevasta ㅇ-merkistä, tämä mysteeri selvitettään kohdassa tavujen muodostaminen. Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Koreassa vokaalit luokitellaan kolmeen eri luokkaan: 음-vokaaleihin, 양-vokaaleihin ja neutraaleihin vokaaleihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 음-vokaaleihin-vokaaleihin kuuluva vokaali ei voi yhdistyä vokaaliyhteensulautumissa 양-vokaalin kanssa tai tulla erilaisissa taivutuksissa heti 양-vokaaleihin kuuluva vokaalin perään ja toisin päin. Neutraalit vokaalit voivat taas olla yhdessä minkä tahansa vokaalin kanssa. Kyseessä on siis suomen kielestäkin tuttusta vokaalisoinnusta. Vokaalien jako eri luokkiin on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 음-vokaalit | ㅓ, ㅜ |
| 양-vokaalit | ㅏ, ㅗ |
| neutraalit vokaalit | ㅡ, ㅣ |
Seuraavassa taulukossa on esitelty yhdistelmävokaaleita, jotka ovat aluperin vokaalin ㅣ ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat /J/-äänteellä. Näiden äänteiden alkuperä (ㅣ + vokaali) on hyvä pitää mielessä, koska esimerkiksi verbintaivutuksissa tapahtuu usein niin, että ㅣ-loppuinen verbin vartalo ja jollain muulla vokaalilla alkava taivutuspääte sulautuvat yhteen ja muodostavat /J/-äänteen. Taulukon kaksi ensimmäistä yhdistelmävokaalia (ㅐ ja ㅔ) ovat syntyneet kuitenkin toisenlaisesta yhdistelmästä (vokaali + ㅣ) ja tästä johtuen niiden äännearvokin on muista taulukon vokaaleista eroava.
| 자모 | ㅐ | ㅔ | ㅑ | ㅕ | ㅛ | ㅠ | ㅒ | ㅖ |
| alkuperä | ㅏ + ㅣ | ㅓ + ㅣ | ㅣ + ㅏ | ㅣ + ㅓ | ㅣ + ㅗ | ㅣ + ㅜ | ㅣ + ㅐ | ㅣ + ㅔ |
| romanisointi | ae | e | ya | yeo | yo | yu | yae | ye |
| ääntäminen | [ɛ] | [e] | [ja] | [jʌ] | [jo] | [ju] | [jɛ] | [je] |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Basic vowels". Tavut ㅐ ja ㅔ löytyvät "Complex vowels"-välilehdeltä. Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Seuraavan taulukon vokaalit ovat yhdistelmävokaaleita, jotka ovat vokaalien ㅗ ja ㅜ ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat /W/-äänteellä. Mukana on myös yksi poikkeuksellinen yhdistelmä, jossa käytetään vokaalia ㅡ ja joka saa tietysti hieman erilaisen äännearvon. Huomaa miten 음-vokaali ㅜ voidaan yhdistää ainoastaan toiseen 음-vokaaliin ㅓ, ㅓ:sta johdettuun vokaaliin ㅔ tai neutraaliin vokaaliin ㅣ. Samaten 양-vokaali ㅗ voidaan yhdistää ainoastaan toiseen 양-vokaaliin ㅏ, ㅏ:sta johdettuun vokaaliinㅐ tai neutraaliin vokaaliin ㅣ.
| 자모 | ㅘ | ㅝ | ㅚ | ㅟ | ㅢ | ㅙ | ㅞ |
| alkuperä | ㅗ + ㅏ | ㅜ + ㅓ | ㅗ + ㅣ | ㅜ + ㅣ | ㅡ + ㅣ | ㅗ + ㅐ | ㅜ + ㅔ |
| romanisointi | wa | weo | oe | wi | ui | wae | we |
| ääntäminen | [wa] | [wʌ] | [wø] | [wi] | [ɰi] | [wɛ] | [we] |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Complex vowels". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Seuraavassa taulukossa esitellään 10 korean peruskonsonanttia. Kohdassa romanisointi/ääntäminen on annettu osalle konsonanteista kaksi eri ääntämisvaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että konsonantin ollessa tavun alussa se luetaan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti ja kun se on tavun lopussa, niin se luetaan toisen vaihtoehdon mukaisesti. Esimerkiksi konsonantti ㄱ luetaan "g" kun se aloittaa tavun ja "k" kun se on tavun lopussa. Kullakin korean konsonantilla on nimi. Nimi on hyvä esimerkki kunkin kirjaimen ääntämisestä. Esimerkiksi kirjaimen ㄱ nimi on 기역 ja se äännetään "giyʌk" eli juuri kuten edellä kuvailtiin: ㄱ on tavun alussa "g" ja tavun lopussa "k". Huomaa kirjainten ㅅ, ㅈ ja ㅎ poikkeuksellinen ääntäminen tavun lopussa: "t".
| 자모 | ㄱ | ㄴ | ㄷ | ㄹ | ㅁ | ㅂ | ㅅ | ㅇ | ㅈ | ㅎ |
| romanisointi | g tai k | n | d tai t | r tai l | m | b tai p | s | - tai ng | j tai ch | h |
| ääntäminen | [g] tai [k] | [n] | [d] tai [t] | [ɾ] tai [l] | [m] | [b] tai [p] | [s] | mykkä tai [ŋ] | [ʥ] tai [ʨ] | [h] |
| konsonantin nimi | 기역 | 니은 | 디귿 | 리을 | 미음 | 비읍 | 시옷 | 이응 | 지읒 | 히읗 |
| nimen romanisointi | giyeok | nieun | digeut | rieul | mieum | bieup | shiot | ieung | jieut | hieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Konsonansteista ㄱ, ㄷ, ㅂ ja ㅈ on myös aspiroituneet versiot eli ns. kovat konsonantit. Ne äännetään aina samalla tavalla huolimatta siitä ovatko ne tavun alussa vai lopussa. Seuraavassa taulukossa on nähtävissä aspiroituneet konsonantit.
| 자모 | ㅋ | ㅌ | ㅍ | ㅊ |
| romanisointi | k | t | p | ch |
| ääntäminen | [kʰ] | [tʰ] | [pʰ] | [ʨʰ] |
| konsonantin nimi | 키읔 | 티읕 | 피읖 | 치읓 |
| nimen romanisointi | kieuk | tieut | pieup | chieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Lopuksi vielä kaksoiskonsonantit. Kun kaksoiskonsonantti on sanan alussa, se äännetään hieman painokkaammin kuin sen yksinkertainen versio. Sanan keskellä se äännetään kuten suomen kaksoiskonsonantit.
| 자모 | ㄲ | ㄸ | ㅃ | ㅆ | ㅉ |
| romanisointi | gg tai kk | dd tai tt | bb tai pp | ss | jj |
| ääntäminen | [k͈] | [t͈] | [p͈] | [s͈] | [ʨ͈] |
| konsonantin nimi | 쌍 기역 | 쌍 디귿 | 쌍 비읍 | 쌍 시옷 | 쌍 지읒 |
| nimen romanisointi | ssang giyeok | ssang digeut | ssang bieup | ssang shiot | ssang jieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Edellä opittuja kirjaimia ei voi kuitenkaan käyttää yksinään kirjoittamisessa. Ne on yhdisteltävä tavuiksi. Tavussa on oltava aina vähintään konsonantti (K) ja vokaali (V), juuri tässä järjestyksessä. Tavut kirjoitetaan ikään kuin pienen laatikon (tavublokin) sisään. Jos vokaali on malliltaan pystysuora (esim. ㅏ, ㅓ), niin se kirjoitetaan laatikossa aina konsonantin oikealle puolelle. Jos sen malli on taas vaakasuora (esim. ㅜ, ㅗ), niin se kirjoitetaan konsonantit alapuolelle.
| ㄴ + ㅏ = 나 | ㄲ + ㅔ= 께 | ㄱ + ㅗ = 고 |
| ㅁ + ㅜ = 무 | ㅅ + ㅓ = 서 | ㄷ + ㅑ = 댜 |
| ㄹ + ㅠ = 류 | ㅊ + ㅏ= 차 | ㅆ + ㅣ= 씨 |
| 가다 | 크다 | 바나나 |
| 하다 | 비 | 바다 |
| 호수 | 노래 | 개 |
Entäs jos halutaan kirjoittaa jokin sana, joka alkaa vokaalilla? Vaikkapa nimi Anna? Konsonantti+vokaali -sääntö on ehdoton, joten siitä ei voida poiketa. Nyt kuvaan astuu konsonantti ㅇ. Kun ㅇ aloittaa tavun, se on äänetön, ns. paikanpitäjä konsonantti.
| ㅇ + ㅏ = 아 | ㅇ + ㅗ = 오 | ㅇ + ㅜ = 우 |
| ㅇ + ㅓ = 어 | ㅇ + 야 = 야 | ㅇ + ㅠ = 유 |
| 아이 | 오이 | 우유 |
| 어디 | 영어 | 오다 |
Konsonantti-vokaali -rakenne on korean yksinkertaisin mahdollinen tavurakenne. Tavuihin on mahdollista liittää lisäksi ns. loppukonsonantti eli 받침 [batchim]. Loppukonsonantti sijoittuu aina tavublokin alareunaan.
| 밥 | 일 | 낮 |
| 물 | 봄 | 불 |
| 꽃 | 년 | 문 |
| 전기 | 돕다 | 손님 |
| 책장 | 고양이 | 친구 |
Loppukonsonantteja voi olla myös kaksi.
| 닭 | 많이 | 맛없다 |
| 싫다 | 앉다 | 여덟 |
| 삶다 | 삯 | 낡다 |
W-yhdistelmävokaalit sijoittuvat tavublokkeihin seuraavalla tavalla.
| 도서관 | 원 | 아쉽다 |
| 뭐 | 전화 | 샤워하다 |
| 병ː원 | 없다 | 사과 |
Lopuksi vielä taulukko kaikista korean kirjaimista. Samaisen taulukon voit ladata paremmin tulostettavissa olevassa pdf-muodossa tästä.
| Vokaalit | |||||||||
| ㅏ | a [a] | ㅑ | ya [ja] | ㅘ | wa [wa] | ||||
| ㅐ | ae [ɛ] | ㅒ | yae [jɛ] | ㅙ | wae [wɛ] | ||||
| ㅓ | eo [ʌ] | ㅕ | yeo [jʌ] | ㅝ | weo [wʌ] | ||||
| ㅔ | e [e] | ㅖ | ye [je] | ㅞ | we [we] | ||||
| ㅗ | o [o] | ㅛ | yo [jo] | ||||||
| ㅜ | u [u] | ㅠ | yu [ju] | ||||||
| ㅡ | eu [ɯ] | ||||||||
| ㅣ | i [i] | ㅚ | oe [wø] | ㅟ | wi [wi] | ㅢ | ui [ɰi] | ||
| Konsonantit | |||||||||
| ㄱ | g/k [g/k] | ㅋ | k [kʰ] | ㄲ | gg/kk [k͈] | ||||
| ㄴ | n [n] | ||||||||
| ㄷ | d/t [d/t] | ㅌ | t [tʰ] | ㄸ | dd/tt [t͈] | ||||
| ㄹ | r/l [r/l] | ||||||||
| ㅁ | m [m] | ||||||||
| ㅂ | b/p [b/p] | ㅍ | p [pʰ] | ㅃ | bb/pp [p͈] | ||||
| ㅅ | s [s] | ㅆ | ss [s͈] | ||||||
| ㅇ | -/ng [-/ŋ] | ||||||||
| ㅈ | j/ch [ʥ/ʨ] | ㅊ | ch [ʨʰ] | ㅉ | jj [ʨ͈] | ||||
| ㅎ | h [h] | ||||||||
| Indianan yliopiston hangeul-opiskelusivu, äänet mukana, erittäin hyvä ja selkeä sivu! Tämän olen linkittänyt kirjaintaulukoiden yhteyteen. |
| Wikipedian artikkeli "Hangul", äänet mukana, paljon selostusta historiasta ym. nippelitietoa. |
| J. David Eisenbergin "An Introduction to Korean"-sivut, äänet mukana, paljon selitystä tavujen muodostamisesta, aakkosjärjestyksesta ym. Unohda kuitenkin kirjalliset ääntämisohjeet, ne on tarkoitettu englantia äidinkielenään puhuville, keskity sen sijaan kuunteluun. |
| Learn to read, write and pronounce Korean, kuuden "oppitunnin" mittainen kurssi hangeulin opiskeluun. Osittain äänet mukana, paljon hyviä lukuharjoituksia. Kuudes "oppitunti" ei ole vielä valmis, mutta linkkaan siitä huolimatta, sen verran laadukas sivu. Kirjallisiin ääntämisohjeisiin samat sanat kuin edellisen linkin kohdalla. |